Fire 2020

» Pentuja : Puppies

 

BH PAIM1 RH-TA RH-LA RH-FLB PEKO-T
FI & EE KVA / FI & EE WT Ch

Felltop Samurai

Tireless Hearts Access to You


31.10.2013
FCI FI: ER56456/13
FI herding reg: 2267/13u
red bi, smooth
HD B/B
ED 0/0
OCD 0/0, unoff
LTV0 VA0 SP0

CEA/TNS/CL/IGS/SN/MDR1/EAOD normal

» DNA: MyDogDNA

29.7.2017
FCI CH: SHSB753290
FCI FI: FI40239/18
red sable, rough
HD A/A
ED 0/0
OCD 0/0 (INCOC)
spine LTV0 VA0, SP0 unoff

CEA/TNS/CL/IGS/MDR1/normal
SN/DM/RS/EAOD normal

» DNA: MyDogDNA

» Lisätietoja : more info
» Tikli @ DM wix.com

Felltop Samurai  
PPR1 PAIM1, BH PEKO-T RH-TA RH-FLB
FI & EE Wt Ch
HD B/B ED 0/0 OCD 0/0 LTV0 VA0 SP0
red bi
Sammy (ISDS310193)
PAIM3, FI Vice-Ch '15, Cont Vice-Ch '14
HD C/B - black bi

Ardmor Bob (ISDS295357)
Jess (ISDS260875)
Chili (ER37880/07)
PPR, FI Cattle Ch
HD A/A ED 0/0 - black tri brindle

Glen (ER41515/04)
PPR - HD A/A
Tuittu (SPKY J1182/00n)
PPR - HD A/A

Tireless Hearts Access to You  
HD A/A ED 0/0 OCD 0/0 LTV0 VA0
red sable
Jasper-of-Jerloust
Ag3
HD B/A ED 0/0 OCD 0/0 LTV0 - black tri

Bronco du Domaine du Turel
Hightech Fireworks off Jerloo de
Loustalarie des Dourdalats
My Trusted Friend Kane's Leeloo
Ag3, mantrailing2
HD A/A OCD 0/0 LTV0 - red sable

Canen Kane (ISDS301191)
Norwegian herdingtest
HD B/B

Liz (ISDS298880)
HD A/A

Yllä kolmen polven sukutaulu titteleineen, lonkkatietoineen ja väreineen. Kuuden polven sukutaulu täältä.

Above is a three-generation pedigree with titles, HD-results and colors. Six-generation pedigree here.


Dwylch -Fire, 08.07.2020  |  Samurai ♡ Tikli  |  2 ♂ + 5 ♀  |  FCI  |  Link to Finnish dog database

©
nimiDwylch Bonfire "Jekku"name
väri & skpred brindle male / ruskeabrindle uros ♂color & gender
harrastuksetpelastus / SARhobbies
omistajaMari Kantola, Sysmä, FIowner
muutaelse

©
nimiDwylch Spitfire "Kuje"name
väri & skpred tricolour brindle male / ruskea tricolour brindle uros ♂color & gender
harrastuksetpelastus / SARhobbies
omistajaHilkka Hangasmäki, Vaasa, FIowner
muutaelse

©
nimiDwylch Backfire "Kiri"name
väri & skpred white female / ruskeavalkoinen narttu ♀color & gender
harrastuksettoko, pk-lajit, pelastus / ob, working dog trials, SARhobbies
omistajaMirva Mikkonen, Seinäjoki, FIowner
muutaelse

©
nimiDwylch Crossfire "Loimu"name
väri & skpred brindle female / ruskeabrindle narttu ♀color & gender
harrastuksetagility, pk-viesti / ag, working dog trial messagehobbies
omistajaClaudia Ottka, Askola, FIowner
muutaelse

©
nimiDwylch Foxfire "Dolla"name
väri & skpred tricolour brindle female / ruskea tricolour brindle narttu ♀color & gender
harrastuksetpk-lajit, pelastus / working dog trials, SARhobbies
omistajaSanna Kähkönen, Oulu, FIowner
muutaelse

©
nimiDwylch Misfire "Kerttu"name
väri & skpred white female / ruskeavalkoinen narttu ♀color & gender
harrastuksetagility, pk-lajit / ag, working dog trialshobbies
omistajaMilla Åman, Äänekoski, FIowner
muutaelse

©
nimiDwylch Wildfire "Essi"name
väri & skpred white female / ruskeavalkoinen narttu ♀color & gender
harrastuksetagility, toko, pk-jälki / ag, ob, working dog trial trackinghobbies
omistajaKaisa Jalava, Tampere, FIowner
muutaelse

 

Terveystaulukko - health table

petname eyes HD ED OCD spine other
Jekku kivekset / testicles -
Kuje kivekset / testicles -
Kiri
Loimu
Dolla
Kerttu
Essi

 

Tiklistä

Tikli on puhdas työlinjainen koira. Hain sen Sveitsistä siksi, koska haluan pohjata kasvatustyöni sen emolinjaan, ja koska olen himoinnut jo pitkään ranskalaisia linjoja. Emolinjaan siksi, koska se on yleisesti ottaen Suomessa harvinaisempi ja sieltä tulee silti erinomaisia harrastus- ja työkoiria, ja ranskalaisia linjoja siksi, koska ne ovat äärimmäisen harvinaisia Suomessa, vaikkakin hiljalleen yleistymässä. Halusin uutta verta. Tosin vasta Tiklin haettuani huomasin, että sen isän täysveli on jo Suomessa, mutta pikkujuttuja.

Tikli on minulta sijoituksessa, ja olen sitä nähnyt muutamia kertoja. Olipa se kertaalleen juoksujen aikaan minulla hoidossa puolitoista viikkoa. Se sujahti helposti minun ämmälaumaan (urokseni oli hoidossa toisaalla), ja elo meillä jatkui samanlaisena kuin kotonaan. Se ei turhia stressaa muutoksista, vaan on todella hyvähermoinen ja helposti tilanteeseen mukautuva koira.

Tikli treenaa ensisijaisesti tokoa (alo1, starttaa keväällä avo) ja agilitya (starttaa keväällä), mutta on siinä myös jälki- ja hakukoiran vikaa.

Nenna kertoo Tiklistä seuraavasti:

Tillintallin Tikli on paras heräteostos, mitä on tullut hankittua. Varsin tulisieluisesta pennusta on pitkän murrosiän jälkeen muovautunut, mitä helpoin ja mutkattomin harrastuskoira. Tiklissä edelleen välähtelee tulisieluisuus, varsinkin treenatessa. Se tekee aina täysillä ja lujaa. Kotona se viihtyy lähinnä sohvalla tai ihmisen sylissä. Tikli ei anna lepopäivien haitata, vaan nauttii niistä ja rapsutuksesta täydellä sielulla.

Tikli on kotona todella helppo ja matalavireinen. Se lähinnä nukkuu tai on sylissä hellittävänä. Se ei nirsoile, syö kaiken mitä tarjotaan ja hyvällä ruokahalulla. Tikli hölkkäilee lenkit eikä pidä mitään kiirettä, samalla kuin kaksi muuta koiraani juoksevat sen mitä jaloista pääsee. Välillä Tiklikin intoutuu mukaan, mutta enemmän se on oman tiensä kulkija. Tiklin filosofian mukaan matka on tärkeämpi kuin päämäärä, mutta ruoka on kaikkein tärkeintä.

Tikli on äärimmäisen sosiaalinen sekä avoin ja kiipeää varmasti syliin, jos tilanne sen sallii. Se tulee toimeen kaikenikäisten ihmisten kanssa. Lasten kanssa se osaa olla varovainen, ei kyttää tai jahtaa. Tikli lukee ihmistä todella hyvin ja osaa vaihtaa lähestymistapaansa sen mukaan.

Vieraissa paikoissa Tikli on nopeasti sinut itsensä kanssa. Se vain kulkee vierellä häntää heiluttaen ja tutkii tiloja uteliaana. Se ei ole aristanut minkäänlaisia alustoja, ei raunioradalla, kauppakeskuksessa tai ulkona. Se ei myöskään reagoi ääniin. Oli sitten kyseessä ilotulitus, ukkonen, hammasharja tai pora.

Treeneissä Tiklistä löytyy kutosvaihde ja se kiihtyy nollasta sataa samantien. Se on aina hyvin onnellinen treenatessa ja tekee täysillä. Tarvittaessa Tikli kestää sanomista ja palautuu siitä nopeasti. Sosiaalinen palkkaus on helppoa Tiklin kanssa, sillä se nousee hyvin nopeasti pienistäkin kehuista. Tikli leikkii hyvin, se mielellään taistelee lelusta hyvällä otteella, tätä on tosin kyllä treenattu, mutta rakastaa myös noutamista. Tiklillä on agilityssä aivan uskomaton reaktionopeus, vauhti ja se lukee ohjaajan liikkeitä käsittämättömän hyvin. Kisapaikoilla se on oma itsensä ja ei ota häiriötä herkästi itseensä.

Tikli on ollut hyvin terve koko pienen ikänsä. Fysioterapeutti ei ole siitä jumeja pahemmin löytänyt, tapaturmia ei ole sattunut eikä toivottavasti satukaan. Ontunut ei ole askeltakaan. Koheltanut on kyllä ja ihan huolella, mutta pienet törmäilyt eivät ole menoa haitanneet. Hammaskivi ja närästys ovat olleet ainoita huolia, jotka on saatu hoidettua oikealla ruualla ja merilevää syöttämällä.

Valitettavasti mikään timantti ei ole täydellinen, ja Tiklissäkin on omat miinuksensa. Vahtivietti on sellainen ominaisuus, mitä ei olisi tarvittu, mutta saatiin silti. Tikli asuu tällä hetkellä kerrostalossa, eikä reagoi ääniin, jollei joku ole aivan ovessa kiinni tai yritä tulla sisään. Tiklin tilaan tunkeilevat henkilöt saavat irti pienestä bordercolliesta sellaisen huudon, että viereisen talon naapurit kuulevat kanssa. Säikähtäessä tuosta koirasta lähtee hirveä meteli. Tikli ei ole koira, joka möhisee omistajan selän takana, vaan sillä riittää pokkaa mennä tilanteeseen kuin tilanteeseen. Vahtivietistä vielä sen verran, että Tikli on tarkka omasta reviiristään ja omasta tilasta. Vieraita koiria se ei mielellään ota omaan kotiinsa, mutta sietää tarvittaessa. Tikli ei provosoi tai dominoi toisia koiria, vaan se vain vaatii omaa rauhaa ja ei pidä siitä, jos vieras koira tulee yllättäen iholle. Ulkona ns. neutraalilla alueella Tikli ei välitä toisista koirista tai niiden tekemisistä, vaan kulkee omia reittejään.

Tikli on äänekäs koira. Se jodlailee ja hurisee niin arjessa kuin treeneissäkin. Tokossa se todella harvoin ääntelee liikkeitä tehdessä, mutta erittäin korkeassa vireessä haukahtelee ja saattaa komentaa. Agilityhallilla Tikli ääntelee, osaksi sen takia, että en ole siihen puuttunut. Radalla tai treenatessa Tiklistä ei kuitenkaan lähde ääntä.

Tikli ei pahemmin arjessa käytä silmää, mutta lauman toisia koiria se voi kytätä leikkiessä tai jos vanhemmalla koirallani on lelu. Siihen Tikli jää silmistään jumiin. Treeneissä silmän käyttö ei ole ikinä ollut ongelma. Arkea myöskään silmänkäyttö ei ole haitannut, joten olen siihen erittäin laiskasti myös puuttunut.

Tiklin murrosikä oli aikaa, jolloin räiskyi ja paukkui. Toista oli pentuaika, jolloin Tikli oli hyvin täyspäinen ja todella itsevarma pentu. Sen oppimiskyky tosin ei silloin päätä huimannut ja ensimmäiset 8kk elimme vain arkea. Murrosiän alettua Tiklistä tuli todella dramaattinen, ja se oli hyvin tarkka omasta tilastaan ja oli aika terävä. Vaikka murrosikä kesti pitkään, niin lopputulos on parempi kuin hyvä. Tikli on tasoittunut ihan hirveästi ja se on nyt hyvin itsevarma useimmissa tilanteissa.

Tikli on kaiken kaikkiaan erittäin hauska koira, jonka kanssa on hauskaa. Se on ilmeikäs ja huumorintajuinen. Lukee tilanteita hyvin ja omistaa suuren persoonan. Eikä vieläkään ole tullut vastaan ihmistä, joka ei Tiklistä pitäisi. Tällaista kultakimpaletta ei tule toista vastaan.

Suvusta ja sairauksista

Tiklin isälinja on siis puhtaasti ranskalaisia työkoiria. Siellä ei ole varsinaisesti suuria ja nimekkäitä koiria, vaan enemmän päivittäisessä työssä käytettyjä. Pari kisaavaa koiraa sieltä kuitenkin löytyy; neljännessä polvessa olevat Charlie Brown des Bordes de Jerloo ja Calhoun de Loustalarie des Bourdalats kisasivat kolmosluokassa, sekä samaten neljännessä polvessa oleva Vinny dy Berger Celte kisasi ensimmäisessä. Tiklin isänemo Hightech Fireworks on ennen kaikkea agilitykoira, ja isänisä Bronco taas käytännön paimen.

Ranskalaiset suvut ovat ainakin minulle erittäin suuri kysymysmerkki, koska koirista on todella vaikea saada tietoa. Ranskalaiset eivät suuremmin pidä yllä kennelsivuja tai tietokantoja, joista koirien erinäisiä tuloksia voisi saada. On siis mahdollista, että en ole löytänyt kaikkea etsimääni, mitä tulee niin kisa-, kuin terveystuloksiin.

Ranskassa joko ei käytännön paimenkoiria pahemmin kuvailla, tai niistä ei ainakaan netissä huudella. Näin ollen Jasperin isän suku on pääosin täysin terveystarkastamatonta - viidennestä polvesta löytyy kaksi lonkkakuvattua koiraa (kummallakin A:t). Netistä ei löydy tietoja epilepsiasta eikä OCD:sta, kuten ei mistään muustakaan. Ihmiset eivät puhu englantia, joten kysyttäessä ei saa vastausta. Jasperin omistaja on kuitenkin kertonut, ettei tiedä yhtään sairastapausta suvusta, ja ranskalaiset koirat tuntuvat olevan pitkäikäisiä, joten ainakin haluaisin uskoa, että suvussa ei ole keskivertoa isompia sairauksia.

Tiklin isä Jasper on iloinen, avoin ja rohkea koira, jolla on hyvä työmoraali ja -motivaatio. Se odottaa hiljaa, joskin innokkaasti, omaa vuoroaan agilityradan reunalla, eikä sillä heitä kuppi nurin. Jasper ei pelkää kovia ääniä, mutta huomioi ne, jos ne ovat lähellä. Se syö hyvin nameja sekä leikkii erinomaisesti lelulla, käyttäen kroppaansa ja purren lujaa kiinni. Jasperilla on luonnostaan hyvä kontakti ja se haluaa tehdä yhdessä hommia, eikä sillä ole tarvetta kyseenalaistaa asioita. Se kisaa agilityssa kolmosissa ja on osallistunut European Openiin, sekä agilityn MM-kisoihin (Turku 2019). Se on myös luustokuvattu selkää myöten terveeksi.

Jasperilla on seitsemän sisarusta, ja niistä moni kisaa agilityssa. J.Un.K-El-Terrible ja As-Petit-Off kisaavat kolmosissa, June kakkosissa, ja Suomessa asuva Judex ykkösissä.

Tiklin emon puoli on brittiläistä ja irlantilaista työkoirakantaa. Siellä ei ole tittelinkerääjiä, mutta nimekkäitä ja hyviä periyttäjiä, kuten Canen Spangle ja poikansa Canen Baz, Jack of All Trades, Rhydale Taff ja Sadghyl Pip Me to Come Bye. Suvun koirat ovat pääosin käytännön paimentöissä, mutta lähisuvusta koiria on mennyt myös harrastusrintamille - Tiklin emo Leeloo on agility ja pelastusjälkikoira, sekä sen sisaruksissa on hurjat määrät eri lajeissa kisaavia ja valioituneita koiria. On niin toko-, agility-, kuin rallytokovaliota, sekä kisatuloksia näiden lajien lisäksi myös pk-puolelta, paimennuksesta, koiratanssista ja frisbeesta.

Leeloon isän Kanen pennut ovat hyvin pidettyjä ympäri Eurooppaa, ja ne ovat menestyneitä monen kaltaisissa lajeissa hyvän sopeutumiskykynsä, koulutettavuutensa, yleisen "helppoutensa" ja päämäärätietoisuutensa ansiosta. Näistä samoista syistä haluan pohjata kasvatustyön tähän linjaan. Suku on myös valtaosin tervettä - Kane on valitettavasti jättänyt hieman huonoa lonkkaa, jopa D:tä, mutta prosentuaalisesti sen lonkkatilasto on oikein hyvä: 32 kuvattua pentua, joista 26 A tai B lonkat, yhdellä C/A, neljällä C ja yhdellä D. Ei yhtään epileptikkopentua, ja yksi OCD pentu, joskin traumaperäisenä - koira loukkasi jalkansa nuorena, ja kuvissa olassa näkyi varjostumaa, eli traumaa. Varsinaista irtopalaa tai kuoppaa olassa ei ollut.

Kanen poika MTF Dear Roy yhdistelmästä Canen Kane x Astra Rikky (siskopuoli Leeloon emo Lizille) on jättänyt kaksi epileptikkopentua kahteen eri pentueeseen. Toinen on Luna Tale Nice Jari, emonsa Luna Tale Inspire Pip, jonka isänemo Laetare Bowler Jack. Toinen sairastunut pentu on Sparkling Jillz from Let's Border, emonsa Butterfly Phoebe from Let's Border.

OCD:ta on jonkin verran Tiklin emon puolen suvussa, muttei lähisuvussa yhtään tapausta. Tiklin emonisä Canen Kanen kaksi poikaa samasta yhdistelmästä (Canen Kane x Astra Babe), MTF Legendary Dante ja MTF Loves Coffee ovat kumpikin jättäneet OCD:ta. Danten ainoassa pentueessa (Dante x Zenyatta FI52036/15) on kaksi OCD-koiraa, joista kummallakin myös kyynärpään kasvuhäiriö. Coffeen ensimmäisessä (Coffee x Cozy DK08174/2010) pentueessa myös kaksi OCD-koiraa. Näiden pentujen emonisä Theo DKK06239/2007 on jättänyt useamman OCD-pennun muihin yhdistelmiin.

Sisaruksista

Tiklin sisarukset ovat kunnostautuneet ensisijaisesti agilityssa ja pelastusjäljellä. Seitsemästä sisaruksesta viisi tekee agilitya, neljä aloittanut jo kisaamisen. Neljä tekee myös pelastusjälkeä, kolme heistä kisannut. Kolme tekee tokoa, ja yksi startannut.

Monika kertoo pentueen olleen todella tasainen. Kaikki koirat ovat ystävällisiä, avoimia, ja rakastavat läheisyyttä. Niillä on erittäin hyvä työmoraali ja ne ovat nopeita, mutta niillä ei koskaan kippaa nurin, vaikka kuinka kiihtyisivät. Kotona ovat hiljaisia ja miellyttäviä, huomaamattomia, ei turhia sähliä. Omistajat ovat ilmaisseet olevansa tyytyväisiä koiriinsa.

Kaikki muut pennut ovat jääneet Sveitsiin, ja siellä ei ilmeisesti ole tapana kuvata kuin vain jalostuskoirat. Näin ollen Tiklin sisaruksista on vain neljä kuvattu, niistäkin vain kaksi virallisesti. Kaikki ovat kuitenkin olleet terveitä (lonkat A/A, kyynärpäät 0/0, puhtaat olat, selkä LTV0), paitsi veli-Theolla lonkat A/B.

Samuraista

Kun mietin Tiklille urosta, halusin sille ns täyspäisen, itseään rauhallisemman mutta silti aktiivisen ja voimakkaan uroksen. En tahdo löytää Suomesta niin millään koiria, jotka minua miellyttävät niin luonteen, suvun kuin terveyden osalta, joten Samurai oli yksi niistä harvoista, joka on kiinnittänyt huomioni. Olen seuraillut sitä jo jonkin aikaa, odotellut pentujensa terveystuloksia ja millaisiksi koiriksi ne ylipäänsä kehittyvät. Joten kun Tiklin luustokuvat ilmenivät puhtaiksi, pistin hommaa tulille ja kävin tapaamassa Samuraita. Se osoittautui oikein kivaksi kaveriksi, sellaiseksi, joka ainakin paperilla voisi Tiklin räiskyvää ja toisinaan dramaattista luonnetta tasoittaa.

Samurain suvussa minua kiinnosti erityisesti vanhat, suomalaiset paimenkoiralinjat. Niitä ei ole suuremmin käytössä paimenkoirajalostuksen ulkopuolella, joten suku ei ole kovinkaan yleinen edes meillä. Sen isälinja on hieman käytetympi, mutta ei sekään massiivisesti. Terveyspuoli miellytti, koska OCD- tai epilepsiatapauksia ei ole käytännössä ollenkaan, mutta luustot aiheuttivat hieman harmaita hiuksia. Onneksi Samurai on periyttänyt hyvää selkää ja tervettä lonkkaa, joten en usko, että ainakaan hirveän huonoa luustoa tulee Tiklinkään pentueeseen.

Yleisesti ottaen Samurai on itsevarma, tasaisen rauhallinen ja työintoinen uros, jolla ei kuppi heitä nurin, ja jonka hermot ovat erinomaiset. Se oli hitaasti kypsyvä, ja nuorempana sillä tahtoi into mennä järjen yli, mutta lopulta rattaat osuivat päässä kohdalleen, jonka jälkeen se on ollut erinomainen harrastuskaveri lajissa kuin lajissa.

Sam ei jätä töitä kesken, ja se jaksaa painaa, vaikka esteitä tulisi tielle. Tästä esimerkkinä annettakoon pelastuskoirien MM-kisat Ranskassa 2019, jolloin Samurai tuli piikkipensasalueelta verissä päin, mutta olisi halunnut vielä jatkaa töitä, vaikka oli siinä kunnossa, ettei se saanut seuraavana päivänä osallistua tottikseen.

Se syttyy leikeistä ja leikkii koko kroppaa käyttäen. Myös namit maistuvat, mutta lelut ovat parempi palkka. Samilla on erinomainen keskittymiskyky ja luontainen kontakti omistajaansa, ja se tahtoo tehdä töitä yhdessä hänen kanssaan, ei pelkästään itselleen. Se on myös niin ääni-, kuin alustavarma. Karoliina kirjoittaa siitä seuraavasti:

Samurain mottona voisi pitää ”Suurella sydämellä, suurella innolla, suurella vietillä ja periksi antamatta”.

Sam on Turun palveluskoiraharrastajat ry:n kautta viranomaistarkastettu pelastuskoira ja siten mukana VAPEPA:n hälytyksissä alueella.

Sam on luonteeltaan hieman luonnonlapsi. Sen elämänasenteeseen kuuluu avoimuus, iloisuus, hyvän tahtoisuus ja sosiaalisuus. Samurain kanssa on ollut helppoa kulkea kaikkialla, koska sillä ei ole pahoja ajatuksia muista koirista tai ihmisistä.

Ennen kuin arvasin, että juuri Sam tulisi minulle, olin päättänyt hankkia seuraavaksi koiraksi erityisesti pelastushakuun soveltuvan pennun. Samurain vanhemmat toimivat lammaspaimenina, mutta olin ne tavannut ja vakuuttunut yhdistelmästä. Pentueesta uskoin voivan tulla erinomaisia paimenia mutta myös juuri minun tarpeeseen pelastuskoiran ominaisuuksiin sopiva pentu.

Sam on osoittautunut erinomaiseksi pelastushaussa. Sen suurin valttikortti on suuri taistelutahto, moottori ja sopiva itsenäisyys. Se suorastaan innostuu haasteista. Vaikeammissa tehtävissä häntä vain alkaa enempi heilua. Sam ilmoittaa henkilön löydöstä haukkumalla ja sen palkkauksena käytetään vetoleluja.

Pelastuksen (FI & EE KVA, RH-FLB, RH-TA, RH-LA PEHA B hyv, PERA A hyv, PEJÄ A hyv, PEKO-T) lisäksi Samurai kisaa/on kisannut tokossa voittajassa (VOI3), vesipelastuksessa avoimessa luokassa (AVO-), ja FCI-paimennuksessa alokkaassa (PAIM1).

Suvusta ja sairauksista

Samurain takaa löytyy korkealla paimennuksessa kisanneita koiria. Sen isä Sammy on niin FCI- kuin SPKY-paimennuksessa kolmosluokassa, ja se on kisannut useissa Continental (EM) ja Nordic (PM) kisoissa, sekä kerran World Trial (MM) kisassa. Se on ollut toinen niin Suomen kansallisessa mestaruudessa 2015 kuin Continental mestaruudessa 2014. Sammyn isoisä on Int Sup Ch 2002 Spot ISDS253845. Viidennen polven sisältä löytyy myös toinen Int Sup, sekä Int Brace & Scot Brace Ch, ja useampi koira on ollut maajoukkueessa paimennuskisoissa. Sammy on yhä omistajansa luottokoira ja kisaa SM, PM ja EM-tasolla. Koiraa kuvaillaan luotettavaksi, ystävälliseksi ja hyvin miellyttämishaluiseksi.

Emo Chili on niin ikään FCI- kuin SPKY-paimennuksessa kolmosluokassa. Se on ollut Suomen Mestari naudoilla 2011 ja 2015, Suomen maajoukkueessa 2011 ja 2013, sekä Ruotsissa Norbottenin paras narttu 2011. Chilin isoisä on Brave And Beauty Valle, joka on Ruotsin tokovalio. Kauempaa suvusta löytyy harvinaista herkkua - Ruotsin paimennusvalio Ravlundha Bimbo. Myös Chili on toiminut tilansa luottokoirana, ja se on hyvin itsevarma ja täyspäinen koira. Omistaja kertoo Chilin saaneen noin 13-vuotiaana yhden sairaskohtauksen. Kohtaus ei ole uusinut.

Samurain isän puolta ei ole pahemmin luustokuvailtu, mutta emon puoli on käytännössä puhdasta A-lonkkaa viiden sukupolven ajalta. Samurain isällä on kuitenkin C/B-lonkat.

Saa aika tavalla kaivamalla kaivaa, että löytää suvun epilepsiatapaukset. Samurain neljännessä polvessa oleva Garry ISDS237356 on CMM's Jaden takana, joka on jättänyt itse kaksi epileptikkopentua, sekä sen pennunpentu yhden OCD-jälkeläisen. Kyseisen Garryn vanhemmat löytyvät Veam's Stepin takaa kolmannesta polvesta. Muutama muukin kaukainen tapaus löytyy, mutta ne eivät ole minusta enää mainitsemisen arvoisia. Annan kyllä tiedot niitä pyytäville.

Samurain isän puolen velipuolella Mustilla (ER22951/13) on kaksi OCD-pentua kahden eri nartun kanssa - Woollandian Yönmusta yhdessä Tiikerin kanssa, sekä Davy ER28827/18 & 2373/18u yhdessä Bellin (ISDS323152 & J2195/12n) kanssa. Tiikerin yhdellä toisella pennulla, täyssisaruksella sekä isän täyssisaruksella on myös OCD, Bellin suvun tilanteesta en valitettavasti tiedä.

Samurain omat pennut ovat käyneet suhteellisen laajasti terveyskuvissa, ja tulokset ovat varsin kivat: 19 pennusta lonkkakuvattuja 13, kuudella A, yhdellä A/B, viidellä B ja yhdellä C/B. Kaikilla kolmellatoista myös kyynärpäät ja selkä puhdas, yhdellä näistä selkä epävirallisesti puhdas. Kolmelta polvet tutkittu ja nekin puhtaat.

Valitettavasti Samurailla on kaksi OCD-pentua. Toisella pennulla oli voimakkaita kasvuhäiriöitä OCD:n lisäksi kyynärpäissä ja lonkissa, joten pentu jouduttiin lopettamaan. Tämän lisäksi kyseisen koiran pentuesisaruksella on toisessa olassa “sairas”-merkintä ja toisessa “tulkinnanvarainen”. Koira ei kuitenkaan ole koskaan ontunut, eikä osoittanut mitenkään kipuilua, eikä sitä täten ole myöskään leikattu. Näiden lisäksi Samurailla on kaksi kivesvikaista pentua kahdessa eri pentueessa.

Samurain pennut ovat tällä hetkellä varsin nuoria, joten suurta kisamenestystä ei ole vielä saavutettu. Pennut kuitenkin treenaavat agilitya, tokoa, pelastusta, vesipelastusta ja paimennusta, pari startannut agilityssa, yksi tokossa ja yksi kansallisessa pelastuksessa.

Olen pentueiden kasvattajien kanssa jutellut, ja he ovat olleet tyytyväisiä pentueisiinsa. Luonteet ovat yleisesti ottaen helppoja ja mutkattomia, koirat ovat sinnikkäitä ja yhteistyöhaluisia, eikä ne ole niitä kaikkein pehmeimpiä. Niillä ei kippaa kuppi nurin, ja hermot kestävät vaikeissakin paikoissa.

Sisaruksista

Samurain sisarukset ovat menneet ennen kaikkea paimenkoteihin. Niitä kisaa paimennuksessa, että on käytännön paimenkoirina.

Täyssisaruksista kaksi kisaa sekä SPKY:n että FCI:n paimennuksessa kolmosluokassa. Puolisisaruksista kolme kisaa paimennuksessa: kaksi niin SPKY:n että FCI:n kolmosluokassa, yksi FCI:n kolmosluokassa ja yksi SPKY:n ykkösluokassa. Velipuoli Musti on Suomen Mestari 2017.

Yksi puolisisarpentue on mennyt kokonaisuudessaan agilityrintamalle: neljästä pennusta kaikki kisaa kolmosissa ja kaksi on AVA.

Samurain isä on C/B lonkkainen ja se onkin jättänyt pari C-tapausta. Kaksitoista pentua on kuvattu, joista kuudella A, yhdellä B/A, kolmella B ja kahdella C lonkat. Yksi pentue on kokonaisuudessaan kuvaamatta. Selkätilastot eivät myöskään ole ehkä kaikkein ihanteellisimmat: 27 pennusta vain seitsemältä on kuvattu selkä, Samurain ja yhden velipuolen ollessa ainoat puhtaat. Sisaruksilta löytyy niin LTV2-LTV4, VA1 kuin SP1. Kaikki kyynärkuvatut (11) ovat puhtaat, samoin kuin kolme polvitutkittua. Olkapäitä ei olla pahemmin tutkittu, mutta yhtään ei ole kuitenkaan operoitu.

About Tikli

Tikli is a pure working dog. I imported her from Switzerland because I want to base my breeding work to her mother line, and because I have drolled for a long time French lines. To the mother line because it is generally rarer in Finland and still provides excellent hobby and working dogs, and the French line because it is extremely rare in Finland, although slowly gaining ground. I wanted new blood. However, only after importin Tikli I noticed that his father's full brother is already in Finland, but oh well.

Tikli is hosted by me, and I've seen her few times. She has also spend a week and half with me when she was on her heat.

She easily slipped into my bitch pack (my male was taken care elsewhere), and the everyday life continued the same kind than in her home. She doesn't stress in changes, but is a really good-nerved and easily adaptable dog.

Tikli works mainly with obedience (nat nov1, starts in OB1 in Spring) and agility (starts in spring), but she has also flashed to be a good tracking and area-searching (SAR) dog.

Nenna tells about Tikli the following:

Tikli is the best impulse buy I have ever got. The hot-tempered pup has became to be the easiest and most straightforward hobby dog.

Tikli still has a flash of fire, especially when training. She always works on her fullest and firm. At home she mainly feels comfortable on the couch or in a lap. Tikli doesn't let rest days to bother her, but enjoys them and petting with a full heart.

Tikli is really easy and low-drive at home. She mainly sleeps or is petted in a lap. She isn't picky, eats everything that is offered with good appetite. On walks Tikli is jogging and not in a hurry, while my other two dogs are galloping around. From time to time Tikli joins them, but she in mainly walking on her own path. According to her philosophy, travel is more important than destination, but food is the most important.

Tikli is extremely social and open and will definitely climb into a lap if the situation permits. She gets along with people of all ages. With children, she is careful not to stare or chase them. Tikli reads a person very well and is able to change her approach accordingly.

In unfamiliar places Tikli is quickly in home. She just walks beside with wagging tail and explores everything curiously. She hasn't be sensitive towards any platforms, not on rubbles, in a mall or outdoors. She doesn't react to sounds either, whether it's fireworks, thunder, toothbrush or drill.

In training, Tikli is a powerhouse and accelerates from zero to hundred immediately. She is always very happy on training and does the fullest. If needed, Tikli handle pressure and return from it quickly. Social reward is easy with her, as her drive rises very quickly even from small compliments. Tikli plays well, she loves to fight for the toy with a good grip. She also loves fetching, although it has been trained to her. In agility she has an absolutely incredible reaction speed, general speed and she reads the movements of the handler incredibly well. At competition places she is herself and doesn't easily care about any interference.

Tikli has been very healthy throughout her life. The physiotherapist hasn't found muscle problems, no injuries have occurred and hopefully not. Hasn't limped a step. She has messed around, very carefully, but small collisions have never bothered her. Tartar and heartburn have been the only concerns that have been treated with the right food and seaweed.

Unfortunately, no diamond is perfect, and Tikli also has its own minuses. Guarding is a feature that would not have been needed, but was still obtained. Tikli currently lives in a block of flats and does not respond to sounds unless someone is right at the door or trying to come in. People who break into Tikli's personal space get a shout out from a small border collie that their neighbors in the adjacent house will hear it. When scared she keeps a terrible noise. Tikli is not a dog barking behind the owner's back, but she is confident enough to go into situations itself.

She doesn't like to take unfamiliar dogs into her own home, but tolerates when needed. Tikli does not provoke or dominate other dogs, she just demands her own space and does not like it if a unfamiliar dog suddenly comes right on her. At outdoors in so called neutral zone, Tikli does not care about other dogs or their activities, but follows her own paths.

Tikli is a loud dog. It yodels and hums in everyday life as well as in training. In obedience, it rarely vocalizes when doing movements, but in very high drive she can bark and command. At the agility hall Tikli vocalizes partly because I haven't intervened to it. However, there is no sound when Tikli is on a course or training.

Tikli does not use the eye in everyday life, but she can stare other dogs in the pack while playing or if my older dog has a toy. That's where Tikli gets stuck from her eyes. The eye has never been a problem in training, and it hasn't bothered out everyday life, so I haven't bothered to intervene on it.

Tikli's teenage was a time of sparkling and banging. But when a pup she was very clear-minded and confident. However, her learning ability was not overwhelming at the time, and for the first 8 months we were only living everyday life. When teenage began, Tikli became very dramatic, very precise about his condition and quite sharp. Although puberty lasted a pretty long time, the end result is better than good. Tikli has balanced very much and is now very confident in most situations.

Overall, Tikli is a very fun dog to have fun with. She is expressive and has a sense of humor. Reads situations well and has a great personality. I still haven't met someone who doesn't like Tikli. You can't meet same kind of gold nugget anywhere else.

Her pedigree and family illnesses

Tikli's father line is purely French working dogs. There are not really big and famous dogs, but they are mainly used in daily work. However, a couple of competition dogs can be found there; fourth-generation Charlie Brown des Bordes de Jerloo and Calhoun de Loustalarie des Bourdalats competed in the third class, and fourth-generation Vinny dy Berger Celte in the first. Tikli's grandmother Hightech Fireworks is first and foremost an agility dog ​​and grandfather Bronco is a farm dog.

French lines are at least to me, a very big question mark because it is really difficult to get information about dogs. The French don't keep kennel pages or databases from where different results for dogs can be found. So it is possible that I haven't found everything I'm looking for in terms of both competition and health results.

In France, either farm dog aren't x-rayed, or at least the results aren't uploaded on the internet. Therefore Jasper's father's pedigree is mainly un-health tested - there are two hips scored dogs in the fifth generation (both with A's). There isn't information on the Internet about epilepsy or OCD. People don't speak English so there isn’t answer when asked. However, the owner of Jasper has said that he doesn't know any sick dog in the pedigree and French dogs seem to be long-living, so at least I would like to believe that there are no above-average illnesses in the family.

Tikli's father, Jasper, is a happy, open-minded, courageous dog with a good work ethic and motivation. He waits quietly, albeit eagerly, for its turn next to the agility course, and can keep his head. Jasper is not afraid of loud noises, but notice them if they are close. He eats well the treats and plays great with toys, using his full body and biting firmly. Jasper naturally has good contact and wants to do things together and has no need to question things. He competes in Agility 3 and has participated in the European Open as well as in the Agility World Championships (Turku 2019). He is also x-rayed free from hips, elbows, shoulders and spine.

Jasper has seven siblings and many of them compete in agility. J.Un.K-El-Terrible and As-Petit-Off compete in AG3, June in AG2 and Judex in Finland in AG1.

Tikli's mother's side is British and Irish working dogs. There are no title collectors, but famous and good inheritors such as Canen Spangle and her son Canen Baz, Jack of All Trades, Rhydale Taff and Sadghyl Pip Me to Come Bye. The dogs of the family are mainly farm dogs, but the dogs of the close family have also gone to the sport homes - Tikli's mother Leeloo is an agility and mantrailing dog, and her siblings have a huge number of different performance and champion dogs. There are obedience, agility and rally champions, as well as performance results not only from these sports but also from working dog trials, herding, dog dance and frisbee.

Leeloo's father Kane's pups are well-liked all over Europe and have been successful in many sports thanks to their adaptability, easy training, general "easiness" and determination. For these same reasons, I would like to base my breeding work on this line. The pedigree is also mostly healthy - unfortunately Kane has left a bit of a bad hip, even D, but in percentage terms his hip statistics are very good: 32 puppies x-rayed: 26 A or B hips, one C/A, four C and one D. No epileptic puppies, and one OCD puppy, though traumatic - the dog injured his leg at a young age, and in the x-rays showed a shadow, or trauma. There wasn't an actual loose piece on the shoulder.

Kane's son MTF Dear Roy from Canen Kane x Astra Rikky (sister to Leeloo's mother Liz) has left two epileptic puppies in two different litters. The other is Luna Tale Nice Jari, her mother Luna Tale Inspire Pip, whose grandmother Laetare Bowler Jack. Another affected puppy is Sparkling Jillz from Let's Border, his mother Butterfly Phoebe from Let's Border.

There are couple known epilepsy cases little further in the family:
Jack of All Trades has one epileptic puppy, Canen Diesel. Jack has a total of 60 puppies.
Liz's half-sister Astra Shyla has epilepsy.

Siblings

Tikli's siblings have excelled mainly in agility and mantrailing. Five of the seven siblings do agility, four have already started competing. Four do also mantrailing, three have competed. Three are doing obedience, and one has competed.

Monika says the litter was really stable. All dogs are friendly, open, and love intimacy. They have a very good work ethic and are quick, but they never lose their head, no matter how eager they are. At home, they are quiet and pleasant, inconspicuous, no unnecessary fussers. The owners have expressed their satisfaction to their dogs.

All the other puppies have stayed in Switzerland, and apparently people don't x-ray their dogs if they aren't planned to use for breeding. Thus, only four of Tikli's siblings have been x-rayed, only two of them officially. However, everyone has been healthy (hips A/A, elbows 0/0, clean shoulders, spine LTV0), except brother Theo has hips A/B.

About Samurai

When planning a male for Tikli I wanted a so-called full-headed, calmer but still active and powerful male. It very difficult for me to find any dog in Finland that appeals to me in terms of character, pedigree and health, so Samurai was one of the few that have caught my attention. I've been following him for some time, waiting for his puppies health results and how they develop. So when Tikli's x-rays turned out clean, I went to see Samurai. He turned out to be a really nice guy, who at least on paper could counterbalance Tikli's sparkling and sometimes dramatic character.

In his pedigree I was particularly interested in the old Finnish herding lines. They are not used extensively outside the herding dog breeding, so the pedigree is not very common even along us. His father line is a bit more used, but not massively. The health was pleasing as there was practically no case of OCD or epilepsy, but the skeletal x-rays caused some gray hair. Fortunately, Samurai has inherited healthy spine and hips, so I don't believe at least terribly bad bone will come to this litter.

In general, Samurai is self-confident, stable, hard-working male who never overheat and flip out, and has excellent nerves. He has developed slowly, and when he was younger the zeal wanted to go beyod reason, but eventually the right wheels met each other in his head and he has been a great partner in any kind of sport.

Sam does not quit work, and he pushes on even if there are obstacles on the road. An example of this is the Rescue Dog World Championships in France in 2019, when Samurai came out of the prickly shrub area covered on his own blood, but he was willing to continue working even though he was in a state where he wasn’t allowed to participate in obedience the next day.

He loves playing and uses his whole body. He also eats treats but toys are a better reward. Sam has an excellent concentration and natural contact with his owner and he wants to work with her, not just to himself. He is both sound and chassis/terrain-proof. Karoliina writes the follow:

The motto of the Samurai could be considered "With big heart, with great enthusiasm, with great drive and not giving up."

Sam is a rescue dog inspected by the authorities through the Turku Service Dog Association and is therefore involved in VAPEPA (Voluntary SAR) alerts in the area.

Sam is a bit of a nature child. His attitude to life includes openness, cheerfulness, good will and sociality. It has been easy to go everywhere with Samurai because he has no bad thoughts about other dogs or people.

Before Sam was coming to me, I had decided to get a puppy specifically suited for SAR searching. Samurai's parents were sheep herders, but I had met them and convinced of the combination. I believed there would be great herding dogs in the litter but also a puppy that suits my needs as a rescue dog.

Sam has proven to be excellent in SAR searching. His biggest asset is great willpower, engine/drive and balanced independence. He loves and gets excited of challenges. In more difficult tasks, he just starts to wag his tail more. Sam reports the person's discovery by barking and is rewarded with tug toys.

In addition to rescue (Finnish & Estonian Working Trial Champion from SAR, RH-FLB, RH-TA, RH-LA national SAR seaching B-level accepted, national SAR rubbles A-level accepted, national SAR tracking A-level accepted, national SAR general exam accepted), Samurai competes / has competed in obedience winner/OB2 (3th price), water rescue in open class (no result), and in FKC herding novice (2nd price, title PAIM1).

His pedigree and family illnesses

In Samurai's pedigree can be found dogs who are competed high level in herding. His father Sammy is in herding class 3 in both FKC (Finnish Kennel Club) and SPKY (Finnish herding dog association), and has competed in several Continental (ECh) and Nordic (NCh) Trials and once in a World Trial (WCh). He has been second in both Finnish National Championship 2015 and Continental Championship 2014. Sammy's grandfather is Int Sup Ch 2002 Spot ISDS253845. In the fifth generation, there is another Int Sup and Int Brace & Scot Brace Ch, and several dogs have been in the national teams. Sammy is still his owner's main dog and competes at FICh, NCh and ECh level. The dog is described as trustworthy, friendly and very will-to-please.

Emo Chili is also in class 3 in both FKC and SPKY. She has been Finnish cattle Champion in 2011 and 2015, in Finnish national team in 2011 and 2013, and in Sweden the best bitch of Norbotten in 2011. Chili's grandfather is Brave And Beauty Valle, who is Swedish Obedience Champion. From a further in pedigree can be found a bit of rarity - Swedish Herding Champion Ravlundha Bimbo. Chili has also worked as a main dog on a farm and is a very confident and stable minded dog. The owner says Chili got one seizure at the age of 13. The seizure has not renewed, she is now a a bit over 14 years old.

There aren't so much x-rayed dogs in Samurai's sire's side, but the mother's side is almost pure A-hip for five generations. His father though has C/B-hips.

You really need to look pretty far away to find the epilepsy cases of the pedigree.

In Samurai's pedigree in the fourth generation there is Garry ISDS237356 who is behind CMM's Jade, which has left two epileptic pups. The parents of Garry can be found behind Veam's Step in the third generation. There are a few other distant cases, but they are no longer worth mentioning. I'll give the information to those who request it.

His half-brother from dad's side, Musti (ER22951/13), has two OCD affected pups with two different bitches. One is Woollandian Yönmusta her dam Tiikeri, and another one is Davy ER28827/18 & 2373/18u her dam Bell (ISDS323152 & J2195/12n). Tiikeri has another OCD affected pup, as well as a full-sibling and her sire's full-sibling. Unfortunately I know nothing about Bell's family OCD situation.

Samurai's own puppies have health tested relatively extensively, and the results are pretty good: 13/19 puppies HD x-rayed; 6x A/A, 1x A/B, 5x B/B and 1x C/B. All 13 also have elbows 0/0 and spine free (3x LTV0, 6x LTV0 VA0, 3x LTV0 VA0 SP0, one unoff free. Three have patella luxation 0/0.

Unfortunately, Samura has two OCD puppies. One puppy had severe growth problems in addition to OCD in the elbows and hips, so the puppy had to put to sleep. In addition, the sibling of this dog has got diagnose where one shoulder is "affected" and another one is "borderline ". However, the dog has never limped, has shown no pain, and therefore hasn't gone under surgery. Samurai has two monorchid pup in two different litters.

Samurai's puppies are somewhat young at the moment, so no big success has yet from sports. However, the puppies train in agility, obedience, SAR, water rescue and herding, few have started cmpetin in agility, one in obedience and one in national rescue.

I've talked to breeders with litters, and they have been happy with their litters. The characters are generally easy and straightforward, the dogs are tenacious and cooperative, and they are not the softest ones. They don't flip over when excited and they keep their never even in difficult places.

Siblings

Samurai's siblings have gone first and foremost to herding homes. Some of them are competing in herding and some are working farm dogs.

Two full-sibling compete in both SPKY and FKC herding class 3. Three half-siblings competes also in herding: two in both SPKY and FKC class 3, one in FKC class 3, and one in SPKY class 1. Half brother Musti is Finnish national Champion 2017.

One half-siblings litter has gone entirely to agility homes: from litter of four all competes in AG3 ad two are Finnish Agility Champions.

Samurai's father has C/B hips and has left a couple of HD C pups. 12 pups have been photographed, including 5x A/A, 1x B/A, 1x A/D, 3x B/B and 2x C/C. Spine statistics aren't the most ideal either: from 27 pups only seven have been x-rayed, Samurai and one half-brother are the only free. Siblings have LTV2-LTV4, VA1 and SP1. All elbows (11) are clean, as are three patellas. The shoulders have not been x-rayed but none have been operated neither.