Timit 2022

BH GjtH Pr AD FH1 SpH-A
NO Ob & Wt Ch : NO TVA & KVA-PKJ

Brasavallarens Lovethelimit



Tireless Hearts Access to You

26.12.2015
FCI REGV1101/2016
mustavalkoinen : black white
HD A/A
ED 0/0

CEA, TNS, CL, IGS, RS, BCG normaali

‣ Norwegian Obedience Champion
‣ Norwegian Tracking Champion
‣ tracking elite
‣ paimenkoe suoritettu : herding test passed
‣ works in herding

29.7.2017
FCI CH: SHSB753290
FCI FI: FI40239/18
punasoopeli pk : red sable rough
HD A/A
ED 0/0
OCD 0/0
selkä : spine LTV0 VA0

CEA, TNS, CL, IGS, MDR1, SN, RS, BCG, EAOD, MC, DM, Cystinuria II normaali

‣ toko AVO1 : Ob1
‣ agi Pikkumaksi-1 : SL-1

Lisätietoja : more info Galleria

Sukutaulu : Pedigree

Brasavallarens Lovethelimit
HD A/A, ED 0/0



Penywern Moss (ISDS 326161)
Gk Vallh Pr, IK2, Cont 2019 SE TM, Nordic 2018 SE TM
HD A/A

Nim (ISDS 272920)
Welsh TM 2013
Penywern Jan (ISDS 310009)
Skogsvallarens Tilly
Gk Vallh Pr, IK2
HD A/A

Jim (REGV1598/2011)
Gk Vallh Pr, IK1 NN1, HD B/B
Aya (REGV1534/2009)
Gk Vallh Pr, IK2 NN2, HD A/A
Tireless Hearts Access to You
HD A/A, ED 0/0, OCD 0/0, spine LTV0 VA0



Jasper-of-Jerloust
Ag3
HD B/A, ED 0/0, OCD 0/0, LTV0

Bronco de Domaine de Turel

Hightech Fireworks off Jerloo de Loustalarie des Bourdalats
My Trusted Friend Kane’s Leeloo
Ag3, mantrailing 2
HD A/A, OCD 0/0, LTV0

Canen Kane (ISDS301191)
Norwegian herdingtest, HD B/B
Liz (ISDS298880)
HD A/A

Yllä kolmen polven sukutaulu titteleineen, lonkkatietoineen ja väreineen.
Kuuden polven sukutaulu

Above is a three-generation pedigree with titles, HD-results and colors.
6-gen pedigree

Vanhemmat : Parents

Tiklistä

Meillä oli Nennan kanssa sopimus. Jos ensimmäinen pentue on ihan ok, voin käyttää Tikliä uudestaan sitten, kun Nennalle parhaiten sopii. Hänen elämäntilanteesta johtuen, hänelle sopi nyt. Näin ollen Tiklin touko-kesäkuun juoksuihin meillä on suunnitteilla pentue. Pentue syntyy minun luonani Seinäjoella.

Tikli on puhdas työlinjainen koira. Hain sen Sveitsistä siksi, koska haluan pohjata kasvatustyöni sen emolinjaan, ja koska olen himoinnut jo pitkään ranskalaisia linjoja. Emolinjaan siksi, koska se on yleisesti ottaen Suomessa harvinaisempi ja sieltä tulee silti erinomaisia harrastus- ja työkoiria, ja ranskalaisia linjoja siksi, koska ne ovat äärimmäisen harvinaisia Suomessa, vaikkakin hiljalleen yleistymässä. Halusin uutta verta. Tosin vasta Tiklin haettuani huomasin, että sen isän täysveli on jo Suomessa, mutta pikkujuttuja.

Tikli oli minulta sijoituksessa, ja olen sitä nähnyt muutamia kertoja. Olipa se kertaalleen juoksujen aikaan minulla hoidossa puolitoista viikkoa. Se sujahti helposti minun ämmälaumaan (urokseni oli hoidossa toisaalla), ja elo meillä jatkui samanlaisena kuin kotonaan. Se ei turhia stressaa muutoksista, vaan on todella hyvähermoinen ja helposti tilanteeseen mukautuva koira.

Tikli treenaa ensisijaisesti tokoa (AVO1) ja agilitya (pikkumaksi-1), mutta on siinä myös jälki- ja hakukoiran vikaa.

Nenna kertoo Tiklistä seuraavasti:

Tillintallin Tikli on paras heräteostos, mitä on tullut hankittua. Varsin tulisieluisesta pennusta on pitkän murrosiän jälkeen muovautunut, mitä helpoin ja mutkattomin harrastuskoira. Tiklissä edelleen välähtelee tulisieluisuus, varsinkin treenatessa. Se tekee aina täysillä ja lujaa. Kotona se viihtyy lähinnä sohvalla tai ihmisen sylissä. Tikli ei anna lepopäivien haitata, vaan nauttii niistä ja rapsutuksesta täydellä sielulla.

Tikli on kotona todella helppo ja matalavireinen. Se lähinnä nukkuu tai on sylissä hellittävänä. Se ei nirsoile, syö kaiken mitä tarjotaan ja hyvällä ruokahalulla. Tikli hölkkäilee lenkit eikä pidä mitään kiirettä, samalla kuin toinen koirani juoksee sen mitä jaloista pääsee. Välillä Tiklikin intoutuu mukaan, mutta enemmän se on oman tiensä kulkija. Tiklin filosofian mukaan matka on tärkeämpi kuin päämäärä, mutta ruoka on kaikkein tärkeintä.

Tikli on äärimmäisen sosiaalinen sekä avoin ja kiipeää varmasti syliin, jos tilanne sen sallii. Se tulee toimeen kaikenikäisten ihmisten kanssa. Lasten kanssa se osaa olla varovainen, ei kyttää tai jahtaa. Tikli lukee ihmistä todella hyvin ja osaa vaihtaa lähestymistapaansa sen mukaan.

Vieraissa paikoissa Tikli on nopeasti sinut itsensä kanssa. Se vain kulkee vierellä häntää heiluttaen ja tutkii tiloja uteliaana. Se ei ole aristanut minkäänlaisia alustoja, ei raunioradalla, kauppakeskuksessa tai ulkona. Se ei myöskään reagoi ääniin. Oli sitten kyseessä ilotulitus, ukkonen, hammasharja tai pora.

Treeneissä Tiklistä löytyy kutosvaihde ja se kiihtyy nollasta sataa samantien. Se on aina hyvin onnellinen treenatessa ja tekee täysillä. Tarvittaessa Tikli kestää sanomista ja palautuu siitä nopeasti. Sosiaalinen palkkaus on helppoa Tiklin kanssa, sillä se nousee hyvin nopeasti pienistäkin kehuista. Tikli leikkii hyvin, se mielellään taistelee lelusta hyvällä otteella, tätä on tosin kyllä treenattu, mutta rakastaa myös noutamista. Tiklillä on agilityssä aivan uskomaton reaktionopeus, vauhti ja se lukee ohjaajan liikkeitä käsittämättömän hyvin. Kisapaikoilla se on oma itsensä ja ei ota häiriötä herkästi itseensä.

Tikli on ollut hyvin terve koko pienen ikänsä. Fysioterapeutti ei ole siitä jumeja pahemmin löytänyt, tapaturmia ei ole sattunut eikä toivottavasti satukaan. Ontunut ei ole askeltakaan. Koheltanut on kyllä ja ihan huolella, mutta pienet törmäilyt eivät ole menoa haitanneet. Hammaskivi ja närästys ovat olleet ainoita huolia, jotka on saatu hoidettua oikealla ruualla ja merilevää syöttämällä.

Valitettavasti mikään timantti ei ole täydellinen, ja Tiklissäkin on omat miinuksensa. Vahtivietti on sellainen ominaisuus, mitä ei olisi tarvittu, mutta saatiin silti. Tikli asuu tällä hetkellä luhtitalossa, eikä reagoi ääniin, jollei joku ole aivan ovessa kiinni tai yritä tulla sisään. Tiklin tilaan tunkeilevat henkilöt saavat irti pienestä bordercolliesta sellaisen huudon, että viereisen talon naapurit kuulevat kanssa. Säikähtäessä tuosta koirasta lähtee hirveä meteli. Tikli ei ole koira, joka möhisee omistajan selän takana, vaan sillä riittää pokkaa mennä tilanteeseen kuin tilanteeseen. Vahtivietistä vielä sen verran, että Tikli on tarkka omasta reviiristään ja omasta tilasta. Vieraita koiria se ei mielellään ota omaan kotiinsa, mutta sietää tarvittaessa. Tikli ei provosoi tai dominoi toisia koiria, vaan se vain vaatii omaa rauhaa ja ei pidä siitä, jos vieras koira tulee yllättäen iholle. Ulkona ns. neutraalilla alueella Tikli ei välitä toisista koirista tai niiden tekemisistä, vaan kulkee omia reittejään.

Tikli on äänekäs koira. Se jodlailee ja hurisee niin arjessa kuin treeneissäkin. Tokossa se todella harvoin ääntelee liikkeitä tehdessä, mutta erittäin korkeassa vireessä haukahtelee ja saattaa komentaa. Agilityhallilla Tikli ääntelee, osaksi sen takia, että en ole siihen puuttunut. Radalla tai treenatessa Tiklistä ei kuitenkaan lähde ääntä.

Tikli ei pahemmin arjessa käytä silmää, mutta tuttuja leikkiviä koiria se saattaa kytätä. Treeneissä silmän käyttö ei ole ikinä ollut ongelma. Arkea myöskään silmänkäyttö ei ole haitannut, joten olen siihen erittäin laiskasti myös puuttunut.

Tiklin murrosikä oli aikaa, jolloin räiskyi ja paukkui. Toista oli pentuaika, jolloin Tikli oli hyvin täyspäinen ja todella itsevarma pentu. Sen oppimiskyky tosin ei silloin päätä huimannut ja ensimmäiset 8kk elimme vain arkea. Murrosiän alettua Tiklistä tuli todella dramaattinen, ja se oli hyvin tarkka omasta tilastaan ja oli aika terävä. Vaikka murrosikä kesti pitkään, niin lopputulos on parempi kuin hyvä. Tikli on tasoittunut ihan hirveästi ja se on nyt hyvin itsevarma useimmissa tilanteissa.

Tikli on kaiken kaikkiaan erittäin hauska koira, jonka kanssa on hauskaa. Se on ilmeikäs ja huumorintajuinen. Lukee tilanteita hyvin ja omistaa suuren persoonan. Eikä vieläkään ole tullut vastaan ihmistä, joka ei Tiklistä pitäisi. Tällaista kultakimpaletta ei tule toista vastaan.

Suvusta ja sairauksista

Tiklin isälinja on siis puhtaasti ranskalaisia työkoiria. Siellä ei ole varsinaisesti suuria ja nimekkäitä koiria, vaan enemmän päivittäisessä työssä käytettyjä. Pari kisaavaa koiraa sieltä kuitenkin löytyy; neljännessä polvessa olevat Charlie Brown des Bordes de Jerloo ja Calhoun de Loustalarie des Bourdalats kisasivat kolmosluokassa, sekä samaten neljännessä polvessa oleva Vinny dy Berger Celte kisasi ensimmäisessä. Tiklin isänemo Hightech Fireworks on ennen kaikkea agilitykoira, ja isänisä Bronco taas käytännön paimen.

Ranskalaiset suvut ovat ainakin minulle erittäin suuri kysymysmerkki, koska koirista on todella vaikea saada tietoa. Ranskalaiset eivät suuremmin pidä yllä kennelsivuja tai tietokantoja, joista koirien erinäisiä tuloksia voisi saada. On siis mahdollista, että en ole löytänyt kaikkea etsimääni, mitä tulee niin kisa-, kuin terveystuloksiin.

Ranskassa joko ei käytännön paimenkoiria pahemmin kuvailla, tai niistä ei ainakaan netissä huudella. Näin ollen Jasperin isän suku on pääosin täysin terveystarkastamatonta – viidennestä polvesta löytyy kaksi lonkkakuvattua koiraa (kummallakin A:t). Netistä ei löydy tietoja epilepsiasta eikä OCD:sta, kuten ei mistään muustakaan. Ihmiset eivät puhu englantia, joten kysyttäessä ei saa vastausta. Jasperin omistaja on kuitenkin kertonut, ettei tiedä yhtään sairastapausta suvusta, ja ranskalaiset koirat tuntuvat olevan pitkäikäisiä, joten ainakin haluaisin uskoa, että suvussa ei ole keskivertoa isompia sairauksia.

Tiklin isä Jasper on iloinen, avoin ja rohkea koira, jolla on hyvä työmoraali ja -motivaatio. Se odottaa hiljaa, joskin innokkaasti, omaa vuoroaan agilityradan reunalla, eikä sillä heitä kuppi nurin. Jasper ei pelkää kovia ääniä, mutta huomioi ne, jos ne ovat lähellä. Se syö hyvin nameja sekä leikkii erinomaisesti lelulla, käyttäen kroppaansa ja purren lujaa kiinni. Jasperilla on luonnostaan hyvä kontakti ja se haluaa tehdä yhdessä hommia, eikä sillä ole tarvetta kyseenalaistaa asioita. Se kisaa agilityssa kolmosissa ja on osallistunut European Openiin, sekä agilityn MM-kisoihin (Turku 2019). Se on myös luustokuvattu selkää myöten terveeksi.

Jasperilla on seitsemän sisarusta, ja niistä moni kisaa agilityssa. J.Un.K-El-Terrible ja As-Petit-Off kisaavat kolmosissa, June kakkosissa, ja Suomessa asuva Judex ykkösissä.

Tiklin pentue oli Jasperin ensimmäinen, ja tällä hetkellä (maaliskuu 2022) sillä on Anadunen mukaan 13 pentuetta, 73 pentua. Vain harva on kuvattu, mutta hyvin tuloksin: A/A x9, B/B (tai A/B) x3, saman verran kyynärpäät 0/0, sekä OCD puhdas x9.

Tiklin emon puoli on brittiläistä ja irlantilaista työkoirakantaa. Siellä ei ole tittelinkerääjiä, mutta nimekkäitä ja hyviä periyttäjiä, kuten Canen Spangle ja poikansa Canen Baz, Jack of All Trades, Rhydale Taff ja Sadghyl Pip Me to Come Bye. Suvun koirat ovat pääosin käytännön paimentöissä, mutta lähisuvusta koiria on mennyt myös harrastusrintamille – Tiklin emo Leeloo on agility ja pelastusjälkikoira, sekä sen sisaruksissa on hurjat määrät eri lajeissa kisaavia ja valioituneita koiria. On niin toko-, agility-, kuin rallytokovaliota, sekä kisatuloksia näiden lajien lisäksi myös pk-puolelta, paimennuksesta, koiratanssista ja frisbeesta.

Leeloon isän Kanen pennut ovat hyvin pidettyjä ympäri Eurooppaa, ja ne ovat menestyneitä monen kaltaisissa lajeissa hyvän sopeutumiskykynsä, koulutettavuutensa, yleisen ”helppoutensa” ja päämäärätietoisuutensa ansiosta. Näistä samoista syistä haluan pohjata kasvatustyön tähän linjaan. Suku on myös valtaosin tervettä – Kane on valitettavasti jättänyt hieman huonoa lonkkaa, jopa D:tä, mutta prosentuaalisesti sen lonkkatilasto on oikein hyvä: 32 kuvattua pentua, joista 26 A tai B lonkat, yhdellä C/A, neljällä C ja yhdellä D. Ei yhtään epileptikkopentua, ja yksi OCD pentu, joskin traumaperäisenä – koira loukkasi jalkansa nuorena, ja kuvissa olassa näkyi varjostumaa, eli traumaa. Varsinaista irtopalaa tai kuoppaa olassa ei ollut.

Kanen poika MTF Dear Roy yhdistelmästä Canen Kane x Astra Rikky (siskopuoli Leeloon emo Lizille) on jättänyt kaksi epileptikkopentua kahteen eri pentueeseen. Toinen on Luna Tale Nice Jari, emonsa Luna Tale Inspire Pip, jonka isänemo Laetare Bowler Jack. Toinen sairastunut pentu on Sparkling Jillz from Let’s Border, emonsa Butterfly Phoebe from Let’s Border.

OCD:ta on jonkin verran Tiklin emon puolen suvussa, muttei lähisuvussa yhtään tapausta. Tiklin emonisä Canen Kanen kaksi poikaa samasta yhdistelmästä (Canen Kane x Astra Babe), MTF Legendary Dante ja MTF Loves Coffee ovat kumpikin jättäneet OCD:ta. Danten ainoassa pentueessa (Dante x Zenyatta FI52036/15) on kaksi OCD-koiraa, joista kummallakin myös kyynärpään kasvuhäiriö. Coffeen ensimmäisessä (Coffee x Cozy DK08174/2010) pentueessa myös kaksi OCD-koiraa. Näiden pentujen emonisä Theo DKK06239/2007 on jättänyt useamman OCD-pennun muihin yhdistelmiin.

Sisaruksista

Tiklin sisarukset ovat kunnostautuneet ensisijaisesti agilityssa ja pelastusjäljellä. Seitsemästä sisaruksesta viisi tekee agilitya, neljä aloittanut jo kisaamisen. Neljä tekee myös pelastusjälkeä, kolme heistä kisannut. Kolme tekee tokoa, ja yksi startannut.

Monika kertoo pentueen olleen todella tasainen. Kaikki koirat ovat ystävällisiä, avoimia, ja rakastavat läheisyyttä. Niillä on erittäin hyvä työmoraali ja ne ovat nopeita, mutta niillä ei koskaan kippaa nurin, vaikka kuinka kiihtyisivät. Kotona ovat hiljaisia ja miellyttäviä, huomaamattomia, ei turhia sähliä. Omistajat ovat ilmaisseet olevansa tyytyväisiä koiriinsa.

Kaikki muut pennut ovat jääneet Sveitsiin, ja siellä ei ilmeisesti ole tapana kuvata kuin vain jalostuskoirat. Näin ollen Tiklin sisaruksista on vain neljä kuvattu, niistäkin vain kaksi virallisesti. Kaikki ovat kuitenkin olleet terveitä (lonkat A/A, kyynärpäät 0/0, puhtaat olat, selkä LTV0), paitsi veli-Theolla lonkat A/B.

Pennuista

Tiklin pennuista kaikki yhtä lukuunottamatta meni aktiivisiksi harrastuskoiriksi. Yksi, joka oli jo pentuna vähän erilainen, meni kevyempään harrastamiseen.

Kaksi pentua työskentelee ensisijaisesti pelastuksessa. Kaksi on pelastus/pk-koiria. Yksi on agitokopk, ja kaksi on agilitykoiria. Kaikki ovat luustokuvattu täydeksi priimaksi: lonkat A/A, kyynärpäät ja olkapäät 0/0, selät LTV0 VA0, osalla myös polvet 0/0, osalla sydän puhdas. Sydämen pyysin kuuntelemaan ekstrana, kun Samurailla ilmeni sydänvika aika pian tämän pentueen jälkeen.

Pentueessa on hyvin monenlaista luonnetta. Isot yhteiset tekijät ovat kohtalainen ohjaajakovuus, suuri saalisvietti ja suuri taistelutahto. Pennut eivät ota pahemmin painetta ohjaajasta, ne leikkivät kaikella ja palkkautuvat leikkimällä, eikä ne jätä töitä kesken. Osa on enemmän tehtäväorientoituneita, osa enemmän yhteistyön vuoksi työskenteleviä. Tällä hetkellä kaikki ovat äänivarmoja.

Pari pentua on keskivertoa ohjaajapehmeämpiä, yhdellä on selkeitä puutteita niin saalisvietissä kuin taistelutahdossa (se erilainen pentu). Ne pennut, jotka ovat enemmän työkeskeisiä, ”paranevat” ajan kanssa ja iän myötä ovat alkaneet enemmän ja enemmän arvostaa yhteistä tekemistä yli työtehtävän.

Vilkkaus vaihtelee todella vilkkaasta matalatemperamenttiseen. Kolme on todella vilkasta, yksi näistä vielä erittäintodella vilkas. Kolme on varsin vilkasta, joista yksi hieman rauhallisempi. Ja yksi on matalatemperamenttinen, rauhakseen asioita työstävä.

Kaikki ovat myös iloisia, avoimia ja sosiaalisia ihmisiä kohtaan. Osa kiipeilee syliin. Osalla on ongelmia ilmaisujen kanssa, koska pitäisi käydä rakastamassa maalimiestä välissä.

Ongelmana pentueessa on useammalla jonkinasteinen resurssiaggressio, joka liittyy joko ruokaan tai leluihin (vahtii toisilta koirilta). Resurssiaggressio ei liity ihmisiin. Osa arvostaa myös omaa henkilökohtaista tilaansa paljon. Kuusi on ahneita, kolme superahneita, mutta yhdellä on nirsoiluongelmia. Parilta löytyy temperamenttia enemmänkin.

Koska tässä pentueessa on jokaisella agilitya harrastavalla pennulla hyppyongelmia, tulevasta pentueesta yksikään ei lähde tekemään ensisijaisesti agilitya.

About Tikli

We had a deal with Nenna. If the first litter is ok, I can use Tikli again when it suits Nenna best. Due to her life situation, it suited her now. Therefore, we have a litter planned for Tikli’s May-June heat. The litter will be born with me in Seinäjoki.

Tikli is a pure working dog. I imported her from Switzerland because I want to base my breeding work on her mother line, and because I have drooled for a long time French lines. To the mother line because it is generally rarer in Finland and still provides excellent hobby and working dogs, and the French line because it is extremely rare in Finland, although slowly gaining ground. I wanted new blood. However, only after importing Tikli I noticed that his father’s full brother is already in Finland, but oh well.

Tikli was hosted by me, and I’ve seen her several times. She has also spent a week and a half with me when she was on her heat.

She easily slipped into my bitch pack (my male was with my friend), and everyday life continued the same kind as in her home. She doesn’t stress in changes but is a really good-nerved and easily adaptable dog.

Tikli works mainly with obedience (Ob1) and agility (SL-1), but she has also tendencies to be a tracking and area-searching (SAR) dog.

Nenna tells about Tikli the following:

Tikli is the best impulse buy I have ever got. The hot-tempered pup has became to be the easiest and most straightforward performance dog.

Tikli still is a spitfire, especially when training. She always works on her fullest and fastest. At home she mainly feels comfortable on the couch or in a lap. Tikli doesn’t let rest days to bother her, but enjoys them and petting with a full heart.

Tikli is really easy and low-drive at home. She mainly sleeps or is petted in a lap. She isn’t picky, eats everything that is offered with good appetite. On walks Tikli is jogging and not in a hurry, while my another dog runs aimlessly around. From time to time Tikli joins her, but she in mainly walking on her own path. According to her philosophy, travel is more important than destination, but food is the most important.

Tikli is extremely social and open and will definitely climb into a lap if the situation permits. She gets along with people of all ages. With children, she is careful not to stare or chase them. Tikli reads a person very well and is able to change her approach accordingly.

In unfamiliar places Tikli is quickly in home. She just walks beside with wagging tail and explores everything curiously. She hasn’t be sensitive towards any platforms, not on rubbles, in a mall or outdoors. She doesn’t react to sounds either, whether it’s fireworks, thunder, toothbrush or drill.

In training, Tikli is a powerhouse and accelerates from zero to hundred immediately. She is always very happy on training and does her best. If needed, Tikli handles pressure and return from it quickly. Social reward is easy with her, as her drive rises very quickly even from small compliments. Tikli plays well, she loves to fight for the toy with a good grip. She also loves fetching, although it has been trained to her. In agility she has an absolutely incredible reaction speed, general speed and she reads the movements of the handler incredibly well. At competition places she is herself and doesn’t easily care about any interference.

Tikli has been very healthy throughout her life. The physiotherapist hasn’t found muscle problems, no injuries have occurred and hopefully won’t in future. Hasn’t limped a step. She has messed around, a lot, but small collisions have never bothered her. Tartar and heartburn have been the only concerns that have been treated with the right food and seaweed.

Unfortunately, no diamond is perfect, and Tikli also has its own minuses. Guarding is a feature that would not have been needed, but was still obtained. Tikli currently lives in a rowhouse and does not respond to sounds unless someone is right at the door or trying to come in. People who break into Tikli’s personal space get a shout out from a small border collie that their neighbors in the adjacent house will hear it. When scared she keeps a terrible noise. Tikli is not a dog barking behind the owner’s back, but she is confident enough to go into situations itself.

She doesn’t like to take unfamiliar dogs into her own home, but tolerates when needed. Tikli does not provoke or dominate other dogs, she just demands her own space and does not like it if a unfamiliar dog suddenly comes right on her. At outdoors in so called neutral zone, Tikli does not care about other dogs or their activities, but follows her own paths.

Tikli is a loud dog. It yodels and hums in everyday life as well as in training. In obedience, it rarely vocalizes when doing movements, but in very high drive she can bark and command. At the agility hall Tikli vocalizes partly because I haven’t intervened to it. However, there is no sound when Tikli is on a course or training.

Tikli does not use the eye in everyday life, but she can stare other playing dogs. The eye has never been a problem in training, and it hasn’t bothered out everyday life, so I haven’t bothered to intervene on it.

Tikli’s teenage was a time of sparkling and banging. But when a pup she was very clear-minded and confident. However, her learning ability was not overwhelming at the time, and for the first 8 months we were only living everyday life. When teenage began, Tikli became very dramatic, very precise about his condition and quite sharp. Although puberty lasted a pretty long time, the end result is better than good. Tikli has balanced very much and is now very confident in most situations.

Overall, Tikli is a very fun dog to have fun with. She is expressive and has a sense of humor. Reads situations well and has a great personality. I still haven’t met someone who doesn’t like Tikli. You can’t meet same kind of gold nugget anywhere else.

Her pedigree and family illnesses

Tikli’s father line is purely French working dogs. There are not really big and famous dogs, but they are mainly used in daily work. However, a couple of competition dogs can be found there; fourth-generation Charlie Brown des Bordes de Jerloo and Calhoun de Loustalarie des Bourdalats competed in the third class, and fourth-generation Vinny du Berger Celte in the first. Tikli’s grandmother Hightech Fireworks is first and foremost an agility dog ​​and grandfather Bronco is a farm dog.

French lines are at least to me, a very big question mark because it is really difficult to get information about dogs. The French don’t keep kennel pages or databases from where different results for dogs can be found. So it is possible that I haven’t found everything I’m looking for in terms of both competition and health results.

In France, either farm dogs aren’t x-rayed, or at least the results aren’t uploaded on the internet. Therefore Jasper’s father’s pedigree is mainly un-health tested – there are two hips scored dogs in the fifth generation (both with A’s). There isn’t information on the Internet about epilepsy or OCD. People don’t speak English so there isn’t an answer when asked. However, the owner of Jasper has said that he doesn’t know any sick dog in the pedigree and French dogs seem to be long-living, so at least I would like to believe that there are no above-average illnesses in the family.

Tikli’s father, Jasper, is a happy, open-minded, courageous dog with a good work ethic and motivation. He waits quietly, albeit eagerly, for its turn next to the agility course, and can keep his head. Jasper is not afraid of loud noises, but notices them if they are close. He eats well the treats and plays great with toys, using his full body and biting firmly. Jasper naturally has good contact and wants to do things together and has no need to question things. He competes in Agility 3 and has participated in the European Open as well as in the Agility World Championships (Turku 2019). He is also x-rayed free from hips, elbows, shoulders and spine.

Jasper has seven siblings and many of them compete in agility. J.Un.K-El-Terrible and As-Petit-Off compete in AG3, June in AG2 and Judex in Finland in AG1.

Tikli’s litter was Jasper’s first, and currently (March 2022) he has 13 litters, 73 puppies, according to Anadune. Only a few have been x-rayed, but with good results: HD A x9, HD B x3, the same amount of ED 0/0, and OCD clear x9.

Tikli’s mother’s side is British and Irish working dogs. There are no title collectors, but famous and good inheritors such as Canen Spangle and her son Canen Baz, Jack of All Trades, Rhydale Taff and Sadghyl Pip Me to Come Bye. The dogs of the family are mainly farm dogs, but the dogs of the close family have also gone to the sport homes – Tikli’s mother Leeloo is an agility and mantrailing dog, and her siblings have a huge number of different performance and champion dogs. There are obedience, agility and rally champions, as well as performance results not only from these sports but also from working dog trials, herding, dog dance and frisbee.

Leeloo’s father Kane’s pups are well-liked all over Europe and have been successful in many sports thanks to their adaptability, easy training, general ”easiness” and determination. For these same reasons, I would like to base my breeding work on this line. The pedigree is also mostly healthy – unfortunately Kane has left a bit of a bad hip, even D, but in percentage terms his hip statistics are very good: 32 puppies x-rayed: 26 A or B hips, one C/A, four C and one D. No epileptic puppies, and one OCD puppy, though traumatic – the dog injured his leg at a young age, and in the x-rays showed a shadow, or trauma. There wasn’t an actual loose piece on the shoulder.

Kane’s son MTF Dear Roy from Canen Kane x Astra Rikky (sister to Leeloo’s mother Liz) has left two epileptic puppies in two different litters. The other is Luna Tale Nice Jari, her mother Luna Tale Inspire Pip, whose grandmother Laetare Bowler Jack. Another affected puppy is Sparkling Jillz from Let’s Border, his mother Butterfly Phoebe from Let’s Border.

There are a couple known epilepsy cases little further in the family:
Jack of All Trades has one epileptic puppy, Canen Diesel. Jack has a total of 60 puppies.
Liz’s half-sister Astra Shyla has epilepsy.

Siblings

Tikli’s siblings have excelled mainly in agility and mantrailing. Five of the seven siblings do agility, four have already started competing. Four do also mantrailing, three have competed. Three are doing obedience, and one has competed in it.

Monika says the litter was really stable. All dogs are friendly, open, and love intimacy. They have a very good work ethic and are quick, but they never lose their head, no matter how eager they are. At home, they are quiet and pleasant, inconspicuous, no unnecessary fussers. The owners have expressed their satisfaction with their dogs.

All the other puppies have stayed in Switzerland, and apparently people don’t x-ray their dogs if they aren’t planned to use for breeding. Thus, only four of Tikli’s siblings have been x-rayed, only two of them officially. However, everyone has been healthy (hips A/A, elbows 0/0, clean shoulders, spine LTV0), except brother Theo has hips A/B.

Previous pups

All but one of Tikli’s puppies have become active performance dogs. One who was already a little different as a puppy went to do a bit lighter hobbies.

The two puppies work primarily in SAR. Two are SAR/working dog trial dogs. One is agi-ob-wdt dog, and two are agility dogs. All are x-rayed to be perfect: hips A/A, elbows and shoulders 0/0, backs LTV0 VA0, some also patellas 0/0, some heart no murmurs. I asked if they could check the heart too as an extra when Samurai developed a heart murmur pretty soon after this litter.

There are very different kinds of characters in the litter. The big common factors are moderate toughness, and great prey and toy drive. The puppies don’t take the pressure from their handlers, they play with everything and are happy with toy rewards, and they don’t leave work. Some are more task-oriented, some are more collaborative. At the moment, everyone is soundproof.

A couple of puppies are softer than average, one has clear shortcomings in both prey and toy drive (that bit different puppy). Those puppies who are more work-oriented are “get better” over time and, as they age, have begun to appreciate more and more about working together over the job.

Vividness/general fastness is from really lively to low temperament. Three are really lively, one of them supervery lively. Three are quite lively, one of which is a little calmer. And one is low temperament, calm worker.

Everyone is also happy, open and social towards people. Some climb into people’s arms. Some have problems with the SAR/wdt helpers because they very much want to go and love the helpers with all their might.

Several have some degree of resource aggression related to either food or toys (from other dogs). Resource aggression is not related to people. Some also value their own personal space a lot. Six are greedy, three are super greedy, but one has picking problems. Couple has a bit of extra temperament.

Since every puppy who does agility in this litter has problems with the jumping technique, none of the future puppies will go to do mainly agility.

Limitista

Limitiä oli tarkoitus käyttää Nuukalle. Mutta koska Nuukalla olikin kaihi, pentue peruuntui. Tykästyin kuitenkin kovasti Limitiin, ja koska Nuuka ja Tikli ovat hyvin samanlaisia koiria, päätin käyttää Limitiä sitten Tiklille. Nennastakin tämä oli varsin ok.

Alla olevat tekstit ovat kirjoitettu silloin, kun pentue oli Nuukalle ajankohtainen. En muokkaa niitä, koska ne pätevät tuollaisenaan myös Tikliin. Kuvitelkaa sanan ”Nuuka” tilalle sana ”Tikli”.

Tälläkin kertaa pääprioriteetti oli löytää työkykyinen, hiljainen ja tasapainoinen uros. Zico x Nuuka -pentueessa onnistui toteutumaan pari tavoitettani erinomaisesti; yksikään pentue ei piippaa tai vingu edes korkeassa vireessä, eikä yhdelläkään heitä kippo nurin muullakaan tavoin.

Halusin tätä lisää, mutta halusin myös ehdotonta varmuutta äänien osalta. Siksi lähdin katselemaan ensisijaisesti pk-puolella kisaavia koiria. Suomesta en löytänyt mitään mikä miellytti, joten kyselin Nuukan norjalaisen siskon omistajalta vinkkejä Norjan pk-koirista. Sain häneltä linkit Norjan mestaruustasolla haussa ja jäljessä kisaaviin koirakkoihin, ja siitä lähti raju karsinta liikkeelle. Limit oli ainut, jonka kohdalla täyttyi pääosin kaikki, mitä urokselta toivoin; sukutauluhan voisi aina olla uniikimpi.

Limitin omistaja Hege piti ideastani, ja käytännössä tämä pentue lyötiin lukkoon jo kaksi vuotta sitten, kun edellinen Nuukan pentue oli puoli vuotta vanha.

Hege kertoo Limitin olevan hänen paras koiransa. Hege on harrastus koiraurheilua reilu kolmekymmentä vuotta, ja hän on omistanut useita eri rotuisia koiria. Limitiä hän kuvailee rohkeimmaksi, tasaisimmaksi ja työteliäimmäksi koirakseen, joka luottaa häneen täysin, ja tekee aina kaiken mitä hän vain tohtii koiralta pyytää.

Limit rakastaa leikkimistä ja lelusta taistelua. Sille ei ole väliä kuka leikkii sen kanssa, kunhan leikkii.

Kolhuja se kestää hyvin; se on tippunut Norjan pk-tottiksen tikapuilta (samanlaiset kuin pelastuksen tikapuut) muutamia kertoja, eikä tämä ole sitä lannistanut, vaan se on jatkanut yrittämistä. Vastoinkäymisistä se puskee läpi silkalla sisulla, eikä sen vire tai motivaatio laske korjaamisesta.

Laukauksiin sitä ei ole tarvinut kouluttaa. Se kuulee, kääntäen korvaa kohden, ja reagointi on siinä.

”Päivätyökseen” Limit paimentaa pientä lammaslaumaa. Se hakee lähes päivittäin lampaat läheiseltä vuonolta ja siirtää ne paikasta A paikkaan B. Toisinaan lampaat ovat hukassa metsässä, ja Limitin tehtävä on löytää ne milloin mistäkin. Työtehtävä on lähinnä lampaiden haku ja kuljetus, ei niinkään rännitys/aitaus, mutta Limit on kyllä suorittanut Norjan paimenkoirakokeen (verrannollinen meidän PPR tai Ruotsin Gk Vallh Pr).

Jäljestäessä Limit on rauhallinen ja tarkka. Se pysyy erinomaisesti jäljellä, eikä sen tarvitse edes suuremmin varmistella kulmia. Esineruudussa se vaihtaa hyvin ilmavainulle ja on sielläkin tarkka, eikä vain juokse päättömästi menemään (kuten esim Nuuka). Yleisesti ottaen se on todella pätevä nenänkäyttäjä, ja se on ollut helppo kouluttaa jäljelle.

Kaiken kaikkiaan Limit on äärimmäisen ystävällinen ja helppo koira. Se ei haasta riitaa, se tottelee ketä tahansa, se ei maanisesti paimenna heidän pihallaan pyöriviä lampaita, vaan makoilee niiden keskellä ja syö luuta. Kotona se on rauhallinen eikä vaadi tekemistä. Se ei ota painetta yllättävistä asioista, ja se on helppo ottaa minne tahansa mukaan. Töissä Limit on kuitenkin vietikäs, voimakas ja nopea. Se on aina iloinen ja itsevarma, sellainen kuin hyvän koiran kuuluukin olla.

Suvusta ja sairauksista

Limitin suku ei sinänsä ole mikään uniikki, eikä se varsinaisesti tuo uutta verta suomalaiseen kasvatukseen. Sen isällä Penywern Mossilla on kaksi siskoa Suomessa, sekä yksi pentu. Mossin yhtä siskoa on käytetty jalostukseen kahdesti, toista ei ollenkaan. Pentua ei ole myöskään vielä käytetty.

Mossin omistaja kuvailee koiraa hyvin luonnolliseksi, jolla on erinomainen eläintenlukutaito. Uros tahtoo tehdä oikein ja työskentelee ohjaajan kanssa, ei vain itselleen. Se on tasainen ja rauhallinen luonteeltaan. Moss tulee toimeen koiralaumassa, eikä sillä ole ongelmia oikeastaan minkään kanssa. Se kisaa Ruotsissa lampailla kakkosluokassa, ja on osallistunut Ruotsin mestaruuteen vuosina 2016-2019, sekä 2021. Paras sijoitus RM-4 ’18.

Mossilla on 119 pentua. Kahdella on OCD; Dalees Majken ja Navalls Malik. Ei yhtään tunnettua epilepsiatapausta. Sen pennuista n. 41% on lonkkakuvattu, ja lonkkaindeksi on 112.

Emo Tilly taas on omistajansa mukaan sähäkämpi. Se on hyvin iloinen, saalisviettinen koira, joka rakastaa leikkimistä. Se kisaa niin ikään paimennuksen kakkosluokassa, se on Ruotsin nuorten koirien mestari 2014, ja on osallistunut Ruotsin mestaruuteen vuosina 2016-2019, sekä 2021.

Tillyllä on yhdeksän pentua, joista 66% on lonkkakuvattu, ja sen lonkkaindeksi on 114. Ei tunnettuja OCD- tai epilepsitapauksia.

OCD ja epilepsiataulukot

Suvusta kuitenkin löytyy hieman taempaa joitain OCD- ja epilepsiatapauksia.

Limitin emonisä Jim REGV1598/2011 on jättänyt kolme epileptikkoa: Awayoflife Synth, Walk on Messi, sekä Timetolearn Hope. Yksi näistä epilepsiasairaista on kärsinyt hapenpuutteesta synnytyksessä, ja toinen taas on hukkunut, ja se on saatu elvytettyä. Hermosto ja aivot kuitenkin vaurioituivat tämän seurauksena. Kolmannen status on mitä ilmeisiten idiopaattinen epilepsia.

Limin emonemonisä on Taddymore Joe. Sellä on viisi epileptikkopentua (Hästläggs Exx, Vallhunden Ivar, Sheepchaser’s Ellen, Eazy Working Bris ja Zack REGV1393/2013), ja yhteensä sillä on 127 pentua. Taddymoor Joella on kaksi pennunpentua (Boss REGV1111/2013, Sheepchaser’s Fanny), ja yhteensä 199 pennunpentua.

Taddymore Joella on myös kolme OCD-pentua: Eazy Workings Bessy (täyssisarus episairaalle Eazy Working Brisille), Driving Joe, sekä Skogvallarens Quick. Näiden lisäksi kolme OCD-sairasta pennunpentua: Budweiser REGV1108/2013 (täyssisarus episairaalle Boss REGV1111/2013), Random Like, sekä Sheepchaser’s Frasse (täyssisarus episairaalle Sheepchaser’s Fannylle).

Johtopäätös on, että joko Joe on jättänyt epilepsiaa tai OCD:ta tietyn sukuisten koirien kanssa, tai näiden sukujen koirien omistajat/kasvattajat ovat rehellisesti kertoneet sairauksista julkisuuteen.

Sisaruksista

Limit sisarukset / siblings

Mossin ja Tillyn pentueeseen syntyi viisi pentua. Näistä kaikki on lonkkakuvattu A:ksi, kolme on kyynärkuvattu terveiksi, ja kaksi silmäpeilattu terveiksi. Neljä pentua on suorittanut paimennuksen peruskokeen (Gk Vallh Pr ja GjtH Pr): Lovethelimit, Lias, Lira ja Lovis.

Lias työskentelee tilatyökoirana, siirrellen 90 lampaan ja 50 naudan laumoja. Lira kisaa Ruotsissa paimennuksen kakkosluokassa ja on osallistunut Ruotsin mestaruuteen. Lovis on pääosin kotikoirana, mutta tekee kevyttä paimentyötä. Lucky-Luke ei ole kunnostautunut paimennuksessa, mutta se kisaa haussa kolmosluokassa.

Limitin sisarusten HD indeksi Ruotsissa on 116-118, sen oma indeksi Norjassa on 103. Pentue on kokonaisuudessaan laukausvarma.

Kasvattajan sanojen mukaan, tämä on erittäin onnistunut pentue, ja kaiken kaikkiaan yksi parhaimmista, ellei parhain pentue, jonka hän on kasvattanut.

Tillyn toisessa pentueessa on neljä pentua, joista vain yksi on terveystarkastettu ja sillä kisataan; Grappa on A-lonkkainen, silmäpeilattu terveeksi, sekä se kisaa paimennuksessa kakkosluokassa.

Ja Mossin miljoona pentua on esitelty Vallreg-pohjaisesti taulukossa.

About Limit

The plan was to use Limit for Nuuka. But because Nuuka had cataracts, the litter was canceled. However, I really liked Limit, and since Nuuka and Tikli are very similar dogs, I decided to use Limit for Tikli then. Nenna was pretty okay with this.

The texts below were written when the litter was relevant to Nuuka. I will not edit them as they also apply to Tikli as such. Imagine the word ”Nuuka” instead of the word ”Tikli”.

Again, the main priority was to find a work-a-holic quiet and stable male. In the Zico x Nuuka litter, a couple of my goals were achieved perfectly; no pup whines or yelps even in high drive, and none of them got too over-heated.

I wanted this more, but I also wanted absolute certainty about the voices. That’s why I went to watch dogs competing primarily on working dog trials. I couldn’t find anything in Finland that pleased me, so I asked Nuuka’s Norwegian sister’s owner for tips on Norwegian wdt dogs. I got links from her to the dogs competing at the Norwegian championship level in area-searching and tracking, and I went to a full research mode. Limit was the only one who fulfilled essentially everything I had hoped for from a male; after all, pedigree could always be more unique.

Limit’s owner Hege liked my idea, and this litter kind of was decided two years ago, when the previous Nuuka litter was half a year old.

Hege tels Limit is her best dog. Hege has been involved in dog sports for over thirty years and has owned several different breeds of dogs. He describes Limit as the bravest, steadiest, and most hard-working dog she has got, who trusts him completely, and always does everything she dares to ask from him.

Limit loves to play and fight for the toy. It doesn’t matter who plays with him as long as they play.

He handles pressure well; he has fallen from the ladder of Norwegian working dog trial obedience (similar to the ladder of SAR) a few times, and this has not discouraged him, but he has continued to try. From adversity, he pushes through with sheer guts, and his drive or motivation doesn’t get down from correction.

He hasn’t had trained for shots. He hears, turning towards an ear, and that’s it.

For ”daily job”, Limit herds a small herd of sheep. He picks up sheep from a nearby fjord almost daily and moves them from place A to place B. Sometimes the sheep are lost in the woods, and Limit’s job is to find them. The job is mainly to search for and transport the sheep, not so much enclosuring. Limit has passed the Norwegian herding test.

While tracking Limit is calm and accurate. He stays nicely on track and doesn’t need to secure the corners too much. In item searching he switches well to the air scent and is accurate there too, and doesn’t just run brainless (like Nuuka sometimes does). Overall, he is a really qualified nose user, and he has been easy to train to track.

Overall, Limit is an extremely friendly and easy dog. He doesn’t look blood from his nose, he obeys anyone, he doesn’t manically herd the sheep loitering in their yard, but lies in the middle of them and eats the bone. At home he is peaceful and requires no action. He doesn’t take the pressure from surprising situations, and he is easy to take anywhere. At work, however, Limit is drive-y, powerful and fast. He is always happy and confident, like a good dog should be.

His pedigree and family illnesses

Limit’s pedigree is not unique in itself, and it doesn’t really bring new blood to Finnish breeding. His father Penywern Moss has two sisters in Finland, as well as one puppy. One sister of Moss has been used for breeding twice, the other not at all. The puppy has not been used yet either.

The owner of Moss describes the dog as very natural with excellent animal reading skills. The male wants to do the right thing and works with the handler, not just for himself. He is stable and calm by character. Moss gets along within a dog pack and has no problems with anything or anyone at all. He competes in Sweden with sheep in class 2 (IK-2) and has participated in the Swedish Herding Championship in 2016-2019, as well as in 2021. The best ranking is Swedish Championship-4 in 2018.

Moss has 119 puppies. Two have OCD; Dalees Majken and Navalls Malik. No known cases of epilepsy. About 41% of his puppies have an HD x-ray, and the hip index is 112.

According to her owner, dam Tilly is more electric. She is a very happy, toy drive-y dog ​​who loves to play. She also competes with sheep in class 2, she is the Swedish Young Dog Champion 2014, and has participated in the Swedish Championship in 2016-2019, as well as 2021.

Tilly has nine puppies, 66% of whom have an HD x-ray, and a hip index of 114. No known cases of OCD or epilepsy.

OCD and epilepsy sheets

However, there are some cases of OCD and epilepsy in the further pedigree.

Limit’s maternal grandsire Jim REGV1598/2011 has left three epileptics: Awayoflife Synth, Walk on Messi, and Timetolearn Hope. One of these has suffered from a lack of oxygen during borning, and another has drowned and has been resuscitated. The nervous system and brain were damaged as a result. The third status is apparently idiopathic epilepsy.

Limit’s maternal-great sire is Taddymore Joe. He has five epileptic puppies (Hästläggs Exx, Vallhunden Ivar, Sheepchaser’s Ellen, Eazy Working Bris and Zack REGV1393/2013) and has a total of 127 puppies. He has two epileptic grand-puppies (Boss REGV1111/2013, Sheepchaser’s Fanny), and a total of 199 puppies.

Taddymore Joe also has three OCD puppies: Eazy Workings Bessy (full sibling for Eazy Working Bris), Driving Joe, and Skogvallarens Quick. And three grand-puppies with OCD: Budweiser REGV1108/2013 (full sibling for epi affected Boss REGV1111/2013), Random Like, and Sheepchaser’s Frasse (full sister for epi affected Sheepchaser’s Fanny).

The conclusion is that either Joe has left epilepsy and/or OCD with dogs of a certain pedigree, or the owners/breeders of dogs of those pedigrees have honestly reported the diseases to the public.

Siblings

Limit sisarukset / siblings

Five puppies were born in Moss and Tilly’s litter. All are HD x-rayed as A, three are ED x-rayed free, and two are ECVO eyes free. Four puppies have passed the basic herding test (Gk Vallh Pr and GjtH Pr): Lovethelimit, Lias, Lira and Lovis.

Lias is a farmdog, working with herds of 90 sheep and 50 cows. Lira competes with sheep in class 2, and has participated in Swedish Championship. Lovis is mostly a home pet, but does light herding. Lucky-Luke hasn’t excelled in herding, but he is competing in area-searching class 3.

Limit siblings’ HD index in Sweden is 116-118, his own index in Norway is 103. The litter as a whole is shot-secure.

According to the breeder, this is a very successful litter, and overall one of the best, if not the best litter she has bred.

Tilly’s second litter has four puppies, only one of which has been x-rayed and who competes; Grappa is HD A, ECVO free, and competes with sheep in class 2.

And Moss’ million puppies are presented in a Vallreg-based table.