Bordercollien värigenetiikkasivusto

Tietooni on tullut, että Kannus käyttää sivustoa opetusmateriaalina.

Tämä on sikäli ihan ok, koska sivusto on kaikkien käyttöön saatavilla. Kokisin kuitenkin asialliseksi, että sikäli jos viralliseen koulutukseen sivustoani käytetään, siitä kysyttäisiin minulta lupa, tai ainakin informoitaisiin asiasta.

En myöskään ota vastuuta siitä, jos sivuston materiaaleissa on virheitä, ja näin ollen opiskelijat saavat väärää ja/tai vanhentunutta informaatiota.

Tämä sivu käsittelee ensisijaisesti bordercollien värigenetiikkaa. Sivulla käydään läpi kaikki värigeenit, mutta myös mm. turkin pituutta säätelevä lokus. Kirjoittelen sivustolle ulkonäköön liittyviä geenistöjä aina, kun inspiraatiota hommaan löytyy. Täten uusia päivityksiä saattaa tulla useiden kuukausien viiveellä.

Jokainen voi auttaa minua kasaamaan tätä värisivua, ja lähettää koirastaan kuvan sivuston käyttöä varten. Tarvitsen ensisijaisesti niiden värien kuvia, joiden alla ei ole koiran nimeä ja tekijänoikeutta. Otan kuitenkin vastaan myös muunlaisia kuvia, kuten jollain tapaa omituisen värisiä, splitfaceja, erilaisia merlejä, erilaisia merkkejä esim. todella tummat/vaaleat/niukat/laajat tanit jne.

Kuvat voi lähettää minulle sähköpostiin. Toivoisin hyvälaatuisia sivukuvia. Jos koiralla on erityinen piirre päässä, siitä suosittelen lähettämään joko edestä tai sivusta otetun pääkuvan. Lisää kuvien mukaan myös koiran virallinen nimi, sekä kuvien tekijänoikeus.

Koirien kuvia klikkaamalla näet siitä suuremman kuvan. Kaikista kuvista ei kuitenkaan ole valitettavasti olemassa isompaa versiota.

Marjo ^{marjo(at)rajalassie.net}

Keskeiset termit

Tässä osiossa selitän lyhyesti ne termit, joita tulemme seuraavissa teksteissä käyttämään.

Lokus = geenin tai DNA-jakson sijaintipaikka kromosomissa. Tekstissä lokukset ovat alleviivattu.
Alleeli = perinnöllisyyden perusyksikkö, saman geenin vaihtoehtoisia muotoja. Monissa tapauksissa toinen alleeli dominoi (Y) resessiivistä (y) alleelia. Tekstissä alleelit ovat paksunnettu.

Dominoiva = hallitseva, tulee ilmiasussa näkyviin.
Resessiivinen = väistyvä.
Dominoiva alleeli mainitaan ensin, sen jälkeen resessiivinen. Dominoiva on iso kirjain (Y) ja resessiivinen pieni (y).

homotsygootti = koira on geeneiltään yhtenäinen. Se on siis muotoa YY tai yy. Näin ollen se ei kanna mitään.
Heterotsykootti = koira on geeneiltään eriävä. Se on siis muotoa Yy. Tämä koira kantaa jotain muuta väriä/kuviota.
Fenotyyppi = yksilön ilmiasu. Se, mitä ihmiset näkevät.
Genotyyppi = yksilön geneettinen ilmiasu, perimätyyppi. Kaikkien vanhemmilta perittyjen geenimuotojen kokonaisuus.
Eumelaniini = tumma pigmentti (musta, ruskea, sininen, lila).
Feomelaniini = vaalea pigmentti (tan, soopeli, australianpunainen).
Bi = kaksi, kaksivärinen.
Tri = kolme, kolmivärinen.
Yleisesti tärkeät kohdat ovat tekstissä kursiivilla.

Eumelaniinipigmentti (B & b)

B > b

Koiralla on pigmentti, aina. Paitsi silloin kun sillä ei ole pigmenttiä, jolloin koira on albiino. Tämä on kuitenkin erittäin harvinaista. Koiran valkoiset osat ovat kuitenkin pigmentittömiä (huom, valkoiset merkit, ei kokovalkea koira!)

Eumelaniinipigmentit (eli "pohjaväripigmentti") sijaitsevat B-lokuksessa (kts. D-lokus). Eumelaniinipigmentti voi olla joko musta B tai ruskea b, ja sen voi päätellä koiran kirsun, huulten, silmien ympärystän ja anturoiden väristä. Mustapigmenttisellä koiralla nämä ovat mustat, ruskeapigmenttisellä ruskeat.

Yleisin väritys bordercolliella on mustavalkoinen. Näin ollen koiran eumelaniinipigmentti on musta. Ruskeavalkoisen koiran eumelaniinipigmentti on vastavuoroin ruskea.

Mustapigmenttinen, musta / black

Ravlundha Lady © Tiia Hämäläinen

Ruskeapigmenttinen, ruskea, punainen / chocolate, brown, liver

Hotchocolate © Aino Vakkilainen

mustavalkoinen - B/B

ruskeavalkoinen - b/b

Musta on dominoiva, ruskea taas resessiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, iso B on hallitseva ja sen alleeli tulee näkymään ilmiasussa. Toisin sanoen kahden B/B mustan koiran pennut ovat aina mustia, kuten myös B/B ja B/b koiran pennut. Sen sijaan kahden B/b koiran pennut ovat joko mustia tai ruskeita. Ja näin ollen kahden ruskean b/b koiran jälkeläiset ovat aina ruskeita. Tämä johtuu ruskean resessiivisyydestä; koira tarvitsee kummaltakin vanhemmalta b-alleelin, jotta se näyttäytyy ruskeana.

Eli kaksi ruskeaa kantamatonta mustaa koiraa B/B, saa vain ruskeaa kantamattomia mustia pentuja B/B.
Risteyttäessä ruskeaa kantamattoman mustan koiran B/B ja ruskean koiran b/b, pennut ovat aina mustia kantaen ruskeaa B/b.
Risteyttäessä ruskeaa kantavan mustan koiran B/b ja ruskeaan koiraan b/b, pennut ovat mustia kantaen ruskeaa B/b, että ruskeita b/b.
Risteyttäessä kaksi ruskeaa kantavaa mustaa koiraa B/b, pennut ovat niin "täysmustia" B/B, mustia kantaen ruskeaa B/b, että ruskeita b/b.
Risteyttäessä kaksi ruskeaa koiraa b/b, pennut ovat kaikki ruskeita b/b.

Ja sama kuvin:

Pennut: B/B musta, 100%	Isä: B/B - musta, ei kanna ruskeaa.
Emo: B/B - musta, ei kanna ruskeaa.	B/B	B/B
Emo: B/B - musta, ei kanna ruskeaa.	B/B	B/B

Pennut: B/B musta, 50% B/b musta, kantaa ruskeaa, 50%	Isä: B/B - musta, ei kanna ruskeaa.
Emo: B/b - musta, kantaa ruskeaa	B/B	B/b
Emo: B/b - musta, kantaa ruskeaa	B/B	B/b

Pennut: B/B musta, 50% B/b musta, kantaa ruskeaa, 50% b/b ruskea, 25%	Isä: B/b - musta, kantaa ruskeaa.
Emo: B/b - musta, kantaa ruskeaa	B/B	B/b
Emo: B/b - musta, kantaa ruskeaa	B/b	b/b

Pennut: B/b musta, kantaa ruskeaa, 100%	Isä: B/B - musta, ei kanna ruskeaa.
Emo: b/b - ruskea	B/b	B/b
Emo: b/b - ruskea	B/b	B/b

Pennut: B/b musta, kantaa ruskeaa, 50% b/b ruskea, 50%	Isä: B/b - musta, kantaa ruskeaa.
Emo: b/b - ruskea	B/b	b/b
Emo: b/b - ruskea	B/b	b/b

Pennut: b/b ruskea, 100%	Isä: b/b - ruskea
Emo: b/b - ruskea	b/b	b/b
Emo: b/b - ruskea	b/b	b/b

A-lokus (eli soopeli a^y, riista a^w ja kolmivärisyys a^t)

a^y > a^w > a^t

Rotuna bordercollie on varsinainen värigenetiikkaharrastajan haave, koska kaikki värit ovat sallittuja ja lähes kaikkia löytyykin! A-lokus onkin voimakkaasti edustettuna rodussamme, joskin salakavalammin kuin mitä voisi luulla!

Soopeli (a^y)

A-lokuksen dominoivin alleeli on a^y, soopeli. Se kuuluu perinteisiin paimenkoirien väreihin, mutta jostain syystä se on kuitenkin suht harvinainen bordercollieilla, vaikkakin on alkanut nyt hiljalleen yleistyä, mahdollisesti eri linjojen sekoittumisen seurauksena.

Soopeli on kuviointina varsin vivahteikas. Koiran pohjaväri on aina jonkinasteinen hiekka, vaihdellen haaleasta ruskeasta voimakkaaseen punaiseen. Soopelikarva on kaksiosainen - karvan kärki on koiran eumelaniinipigmentin väristä, karvan tyvi taas feomelaniinipigmenttiä.

Soopelilla on omat modifikaattorinsa, ja ne vaikuttavat pohjavärin sävyn lisäksi yksittäisen karvan pigmenttipitoisuuteen; mitä enemmän karvankärjessä on eumelaniinia, sen tummempi koira on. Tällaista väritystä kutsutaan varjostuneeksi soopeliksi (shaded sable). Vastavuoroisesti jos koiralla on eumelaniinia vain minimaalinen viiru karvankärjessä, se voi olla hyvinkin puhtaan värinen, jonka vuoksi väritystä kutsutaan nimellä puhdas soopeli (clear sable). Monesti soopelilla koiralla on selässä, hännän päällä, niskassa ja päälaella muuta kehoa tummempaa sävyä.

Ja koska soopeli a^y on koko A-lokuksen dominoivin alleeli, riistan a^w ja kolmivärisyyden a^t jää sen "alle". Koira tarvitsee siis vain yhden a^y-alleelin ollakseen soopeli, joten lokus voi olla niin a^y/a^y, a^y/a^w kuin a^y/a^t.

Musta soopeli / sable, black sable (white)

Briskness Jack Daniels © Sabina Lähteenmäki

Ruskea soopeli, punasoopeli / red sable (white)

My Trusted Friend Draw Me Eos © Aino Vakkilainen

mustasoopeli - B/B a^y/a^y

punasoopeli - b/b a^y/a^y

Riista, a^w

Riista on "löytynyt" rodulta vasta hiljattain, kun värigeenitestit ovat yleistyneet. Kyseessä on sama väritys, kuin vaikkapa harmaanorjanhirvikoiralla tai harmaalla saksanpaimenkoiralla, ja on rodussamme itse asiassa hyvin yleinen. Tässä kohtaa varmaan kuuluu älähdys; e oo totta! Mutta kyllä se vain on!

Riista on englanninkieliseltä nimeltään wild sable tai wolf grey. Yleisesti ottaen kun väreissä käytetään termiä wild, se tarkoittaa niin kutsuttua alkuperäisväritystä. Tällä tarkoitetaan sitä, että koiraeläimillä alunperin ja alkukantaisin A-lokuksen alleeli on riista a^w. Alleelin nimikin (wolf grey) viittaa koiran alkukantaiseen serkkuun, ja tästä värityksestä on mutaation kautta lähtenyt kehittymään kaikki muut väritykset.

Se, miksi bordercollieilla ei löydy harmaanorjanhirvikoiran tai saksanpaimenkoiran tyyppistä riistaa, selittyy sillä ettei meidän rodussa ole riistaa!

Bordercollien riista ei ole riista siksi, koska bordercolliella esiintyvä a^w-alleeli ei ole todellinen riista. Kyseessä on mitä ilmeisiten vielä tuntematon alleeli, a^x, joka kuitenkin jostain syystä geenitesteissä merkitään riistaksi. Bordercollien a^w-alleeli sijoittuu ilmeisesti alleelien a^w ja a^t välille, mutta se voi myös olla jopa a^t alleelia resessiivisempi.

Kun tämä alleeli putkahti geenitesteissä esiin, oletettiin, että trikkien koirien liukuvampi merkkiväritys olisi merkki riistasta. Mitä enemmän koiria on geenitestattu, on huomattu, ettei tästä voidakaan päätellä mitään. Toisin sanoen riistaksi geenitestattu koira on tismalleen saman värinen kuin trikiksi testattu. Yksi hypoteesi kuitenkin on, että "täysriistat", eli a^w/a^w-koirat olisivat pentuina vaaleampia kuin muut sisarukset. Tästäkään ei tiedetä varmasti, koska vielä ei ole geenitesteissä tullut vastaan yhtään "täysriistaa" hypoteesia vahvistamaan.

Koska riista ei ole meillä riista, eikä kyseisen mysteerialleelin domanssia ole paikannettu, jonka huipuksi kyseisen alleelin koirat näyttävät samoilta kuin trikit, meillä ei ole mitään syytä puhua koiriemme olevan riistan värisiä. Suosittelen kaikkia puhumaan tricoloreista, vaikka geenitestissa ilmenisikin koiran olevan a^w/a^w tai a^w/a^t.

Kolmivärisyys, a^t

Kolmivärisyys on kaikkein yleisin väritys bordercolliella. Vanhastaan on myös sanonta, että oikea paimenkoira on kolmivärinen. Kolmivärisen koiran eumelaniinipigmentti on joko musta tai ruskea (tai sininen tai lila), jonka lisäksi sillä on niin kutsutut vaaleanruskeat tan-merkit, joita esiintyy kuonossa, poskissa, silmien yllä täplinä, rinnassa, raajoissa sekä hännän alla. Toisinaan täplät voivat olla kovin huomaamattomat, mutta sikäli jos ne kuitenkin löytyvät jostain päin koiraa, se on geneettisesti kolmivärinen.

Koska a^y ja mahdollisesti myös a^w dominoi a^t:ta, koira tarvitsee kummankin a^t-alleelin ollakseen kolmivärinen. Näin ollen lokus on aina a^t/a^t (tai a^w/a^w tai a^w/a^t).

Musta kolmivärinen, trikki / black tri

Tending Piraya © Emmi Lavikka

Ruskea kolmivärinen, punatrikki / red tri

Let's Play Black Chevers © Katja Tamminen

musta tri - B/B a^t/a^t

ruskea tri - b/b a^t/a^t

Satulakuvio, saddleback

Satulakuvio on koiramaailmassa varsin yleinen, mutta bordercollieilla sitä ei kovin usein tapaa. Kuitenkin myös tämä kuviointi on yleistymässä hiljalleen.

Satulakuviolle on löydetty juuri äskettäin geeni, ja se on nyt testattavissa oleva kuvionti. En valitettavasti tiedä, mikä satulakuvion lokus on, tai mitä alleeleja se käyttää. Kirjoitan aiheesta lisää, jahka satulakuviosta saadaan enemmän tietoa. Sitä ennen voin esittää sen, miten satulakuvio oletetusti käyttäytyy.

Alunperin on oletettu, että satulakuvio on oma alleelinsa A-lokuksessa. Tämä oletus on hylätty, ja kauan oli vallalla toinen oletus, jossa kuviointi olisi tanin a^t modifioitunut muoto. Nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että satulakuvio on oma lokuksensa (löydetty geeni RALY) ja alleelinsa, ja ne toimivat yhdessä A-lokuksen kanssa.

Jotta koira näyttäytyisi satulakuviolta, sillä pitää olla vähintään yksi satulakuvio-alleeli, SEKÄ sen pitää olla kolmivärinen. Näin ollen jos kaksivärisellä koiralla on satulakuvio-alleeli, se ei näyttäydy satulakuviona (aiheesta lisää K-lokuksessa). Tämä kuitenkin selittää sen, miksi satulakuviota on pulpahtanut esille yhdistelmistä, joissa toinen vanhempi on perinteinen kolmivärinen ja toinen kaksivärinen - kaksivärinen vanhempi on niin sanotusti kantanut satulakuviota. Ja koska satulakuvio periytyy vain yhden alleelin voimalla, puolet pennuista on, hypoteettisesti, satulakuvioisia ja puolet peruskolmivärisiä, jos toinen vanhempi on satulakuvio ja toinen kolmivärinen. Kaiken lisäksi satulakuviossa vaikuttaisi olevan kolme alleelia, joista vain yksi tuottaa satulakuvion yhdistettynä tan-merkkeihin.

Musta saddleback / satulakuvio

Eng: black saddleback

Ruskea saddleback / satulakuvio

Eng: red saddleback

musta satulakuvio - B/B a^t/a^t

ruskea satulakuvio - b/b a^t/a^t

Toisinaan on hankala sanoa, onko koira trikki vai satulakuvio ilmiasultaan. Alla oleva koira kuitenkin luokiteltaisiin mitä luultavammin satulakuvioksi, erittäin laajalla ja liukuvärireunaisella satulalla. Tai sitten modifikoitunut peruskolmivärinen.

Pythagoraan Easy Emerald © Pauliina Havo

Eli lyhyesti:

a^y > a^w = soopeli a^y dominoi riistaa a^w.
a^y > a^t = soopeli a^y dominoi kolmivärisyyttä a^t.
a^w > a^t = riista a^w dominoi kolmivärisyyttä a^t.
paitsi ettei bordercolliella ole riistaa riistana, joten voimme oikeastaan unohtaa täysin riistan osuuden dominanssijärjestyksessä.
ensin mainittu alleeli määrää koiran värityksen. Jälkimmäistä alleelia koira kantaa.

Tehkäämme siis muutama esimerkkiristeytys.

Pennut: B/B musta: 100% a^t/a^t tri: 100%	Isä: B/B a^t/a^t - musta tri
Emo: B/B a^t/a^t - musta tri	B/B a^t/a^t

Pennut: B/b musta, kantaa ruskeaa: 50% b/b ruskea: 50% a^y/a^t soopeli, kantaa kolmivärisyyttä: 50% a^t/a^t tri: 50%	Isä: B/b a^y/a^t - mustasoopeli, kantaa ruskeaa ja kolmivärisyyttä
Emo: b/b a^t/a^t - ruskea tri	B/b a^y/a^t	B/b a^t/a^t
Emo: b/b a^t/a^t - ruskea tri	b/b a^y/a^t	b/b a^t/a^t

Pennut: B/b musta, kantaa ruskeaa: 50% b/b ruskea: 50% a^y/a^y soopeli: 50% a^y/a^t soopeli, kantaa kolmivärisyyttä: 50%	Isä: b/b a^y/a^y - punasoopeli
Emo: B/b a^y/a^t - mustasoopeli, kantaa ruskeaa ja kolmivärisyyttä	B/b a^y/a^y	B/b a^y/a^t
	b/b a^y/a^y	b/b a^y/a^t

D-lokus (eli diluutio, haalennusgeeni D)

D > d

Haalennusgeeni eli diluutio sijaitsee D-lokuksessa. Kun diluutiota ei ole, koiran geeneissä on "kirjain" D. Kun koira on dilutioitunut, kirjain on tällöin d. Diluutio on resessiivinen ominaisuus, joten koira tarvitsee kaksi d-alleelia, jotta se näyttäytyisi haalistuneena.

Diluutio saa mustan tai ruskean koiran pigmentin haalistumaan siten, että mustan koiran pigmentti muuttuu harmaasävyiseksi, ruskean koiran pigmentti lilahtavaksi. Yleisimmin näistä väreistä puhutaan sinisenä ja lilana. Ne esiintyvät niin kaksi- kuin kolmivärisilläkin koirilla.

Diluutioitunut mustavalkoinen = sinivalkoinen

Eng: blue & white, blue bi

Diluutioitunut ruskeavalkoinen = lilavalkoinen

Eng: lilac & white, lilac bi

sinivalkoinen - B/B d/d K/K

lilavalkoinen - b/b d/d K/K

Diluutioitunut musta tri = sinitrikki

Eng: blue tricolor, blue tri

Diluutioitunut ruskea tri = lilatrikki

Eng: lilac tricolor, lilac tri

sinitrikki - B/B d/d k^y/k^y a^t/a^t

lilatrikki - b/b d/d k^y/k^y a^t/a^t

Diluutioitunut mustasoopeli = sinisoopeli

Eng: blue sable (white)

Diluutioitunut punasoopeli = lilasoopeli

Eng: lilac sable (white)

sinisoopeli - B/B d/d k^y/k^y a^y/a^y

lilasoopeli - b/b d/d k^y/k^y a^y/a^y

Voimme siis päätellä, että diluutio toimii hyvin pitkän päälle samoin kuin soopeli ja kolmivärisyys sekä musta ja ruskea pigmentti. Jos siis risteytetään kaksi "puhdasta", eli ei-diluutioitunutta koiraa, pennut ovat "puhtaita". Jos risteytetään kaksi diluutiota kantavaa koiraa, neljäsosa on "puhtaita", puolet on diluution kantajia ja loppuneljännes on diluutioituneita. Kaksi diluutiota jättää vain itsensälaisia jälkeläisiä.

D/D, ei-diluutioitunut.
D/d, ei diluutioitunut, kantaa diluutiota.
d/d, diluutioitunut.

Testiristeyttelyjä:

Pennut: B/B musta: 50% B/b musta, kantaa ruskeaa: 50% D/d kantaa diluutiota: 50% d/d diluutioitunut: 50% a^y/a^t soopeli, kantaa kolmivärisyyttä: 50% a^y/a^t kolmivärinen: 50%	Isä: B/b d/d a^t/a^t - sininen tri, kantaa ruskeaa.
Emo: B/B D/d a^y/a^t - musta soopeli, kantaa kolmivärisyyttä ja diluutiota.	B/B D/d a^y/a^t	B/B D/d a^t/a^t
	B/b D/d a^y/a^t	B/b D/d a^t/a^t
	B/B d/d a^y/a^t	B/B d/d a^t/a^t
	B/b d/d a^y/a^t	B/b d/d a^t/a^t

K-lokus, dominanttimusta (K), brindle (k^br) ja yellow (villityyppi) (k^y)

K > K^br > K^y

Asiat voi esittää helposti tai vaikeasti. K-lokus esitetään yleensä kovin vaikeasti, ja jotta en tuottaisi turhia harmaita hiuksia, pyrin tekemään tämän mahdollisimman helpoksi.

K-lokus määrää sen, näkyykö koirassa feomelaniini vaiko ei, kun taas A-lokus määrää sen, miten feomelaniini on sijoittunut koiraan. Näitä kahta ei pidä sekoittaa keskenään.

Dominanttimusta, K

K-alleeli on ryhmän dominoivin. Varsinaisesti sen vaikutus ei kuitenkaan liity pigmenttiin musta (B), joten tästä syystä ainakin itse pidän termiä huonona. Yhtä kaikki, kun koiralla on K, sen feomelaniini-kuviointi katoaa; se siis peittää alleen A-lokuksen, eli estää sen näkymisen. Näin ollen jos koira on geneettisesti B/B K/K a^y/a^y, se ei näyttäydykään soopelina, vaan mustavalkoisena.

Brindle (tiikeriraita), k^br

k^br-alleeli on resessiivinen suhteessa K-alleeliin. k^br päästää feomelaniinin osittain läpi - se luo koiran turkkiin eumelaniinipigmenttinsä värisiä raitoja feomelaniinin alueelle. Näin ollen jotta koira voisi näyttäytyä "perusbrindlenä", sen tulee olla niin soopeli ETTÄ brindle. Ei siis ihme, ettei noita brindlejä koiria hirveästi tule vastaan! Sen sijaan olet varmaankin joskus nähnyt trikin koiran, jolla on todella tuhruiset merkit? Tämä koira on trikki brindle, eli raidat näkyvät vain koiran tan-kuvioinnissa. Tämä johtaa siihen, ettei kaksivärisellä koiralla näy raidoitusta, vaikka se geneettisesti brindle olisikin. Jää siis arvailujen varaan paljonko meillä todellisuudessa onkaan brindlejä koiria!

Musta brindle (soopeli)

Eventually Encore © Iiris Lehtinen

Musta brindle kolmivärinen, brindle tri

Eng: (black) brindle tricolor, brindle tri

musta brindle (soopeli) - B/B k^br/k^br a^y/a^y

musta brindle tri - B/B k^br/k^br a^t/a^t

Brindlen ollessa sen verran harvinainen väritys, en voi valitettavasti esittää kaikista värimahdollisuuksista kuvia. Joudutte jälleen tyytymään siluettikuviin.

Musta brindle (soopeli)

Eventually Encore © Iiris Lehtinen

Musta kolmivärinen brindle, tri brindle

Eng: (black) tricolor brindle, brindle tri

Musta satulakuvio brindle, saddleback brindle

Eng: (black) saddleback brindle

musta brindle B/B D/D k^br/k^br a^y/a^y	musta tri/saddleback brindle B/B D/D k^br/k^br a^t/a^t
puna(soopeli)brindle b/b D/D k^br/k^br a^y/a^y	punainen tri/saddleback brindle b/b D/D k^br/k^br a^t/a^t
sini(soopeli)brindle B/B d/d k^br/k^br a^y/a^y	sininen tri/saddleback brindle B/B d/d k^br/k^br a^t/a^t
lila(soopeli)brindle b/b d/d k^br/k^br a^y/a^y	lila tri/saddleback brindle b/b d/d k^br/k^br a^t/a^t

Villityyppi, k^y

k^y-alleeli, villityyppi, on sarjan kaikkein resessiivisin muoto. Villityyppi on niin sanotusti alkuperäinen väritys, ei-mutatoitunut muoto. Se päästää siis homotsygoottina A-lokuksen kaikki kuviot läpi.

K/K = koira on aina kaksivärinen, vaikka se olisi A-lokukseltaan soopeli, riista tai tri.
K/k^br = koira on aina kaksivärinen, vaikka se olisi A-lokukseltaan soopeli, riista tai tri, kantaa brindleä.
K/k^y = koira on aina kaksivärinen, mutta sen A-lokuksen kuvointi voi kuultaa läpi.
k^br/k^br = koira on brindle.
k^br/k^y = koira on brindle ja se kantaa villityyppiä.
k^y/k^y = villityypissä A-lokus pääsee läpi, eli koiralla näkyy tan-kuviot tai se on soopeli tai riista.

Tai toisinpäin:

Jos koira on soopeli, se on k^y/k^y a^y/a^y, k^y/k^y a^y/a^w tai k^y/k^y a^y/a^t
Jos koira on kolmivärinen, se on k^y/k^y a^w/a^w, k^y/k^y a^w/a^t tai k^y/k^y a^t/a^t
Jos koira on kaksivärinen, se voi olla A-lokukseltaan mitä tahansa, mutta se on aina K-lokukseltaan K/K, K/k^br tai K/k^y.
Jos koira on seal/ghost sable, se on K/k^y a^y/a^y, K/k^y a^y/a^w tai K/k^y a^y/a^t
Jos koira on seal tan/ghost tan, se on K/k^y a^w/a^w, K/k^y a^w/a^t tai K/k^y a^t/a^t

Ja vielä siluetit:

soopeli k^y/k^y a^y/a^y tai k^y/k^y a^y/a^w tai k^y/k^y a^y/a^t	soopeli, näyttäytyy kaksivärisenä, mahdollisesti seal K/k^y a^y/a^y tai K/k^y a^y/a^w tai K/k^y a^y/a^t	soopeli, näyttäytyy kaksivärisenä K/K a^y/a^y tai K/K a^y/a^w tai K/K a^y/a^t
soopeli brindle k^br/k^y a^y/a^y tai k^br/k^br a^y/a^y tai k^br/k^y a^y/a^w tai k^br/k^br a^y/a^w tai k^br/k^y a^y/a^t tai k^br/k^br a^y/a^t	soopeli brindle, näyttäytyy kaksivärisenä, mahdollisesti seal K/k^br a^y/a^y tai K/k^br a^y/a^w tai K/k^br a^y/a^t
tri k^y/k^y a^w/a^w tai k^y/k^y a^w/a^t tai k^y/k^y a^t/a^t	tri, näyttäytyy kaksivärisenä, mahdollisesti ghost K/k^y a^w/a^w tai K/k^y a^w/a^t tai K/k^y a^t/a^t	tri, näyttäytyy kaksivärisenä K/K a^w/a^w tai K/K a^w/a^t tai K/K a^t/a^t
tri brindle k^br/k^y a^w/a^w tai k^br/k^br a^w/a^w k^br/k^y a^w/a^t tai k^br/k^br a^w/a^t k^br/k^y a^t/a^t tai ^br/k^br a^w/a^t	tri brindle, näyttäytyy kaksivärisenä, mahdollisesti ghost K/k^br a^w/a^w tai K/k^br a^w/a^t tai K/k^br a^t/a^t tai

Seal, karhunmusta

Kun koira on homotsygootti K/K, se ei päästä ollenkaan feomelaniinia läpi ja näyttäytyy siten kaksivärisenä, vaikka olisikin genotyypiltään soopeli. Jos koira on K/k^y, se on kokovärinen mutta kantaa villityyppiä. Tällainen koira voi mahdollisesti päästää kantamaansa kuviota läpi, eli esimerkiksi B/B K/k^y a^y/a^t koira näyttäytyy mustavalkoisena, mutta sen turkista voi kuultaa läpi omituista ruskeaa sävyä. Tällaista väritystä kutsutaan nimellä seal tai ghost.

Seal on siis oikeastaan soopeli, jonka yksittäinen K-alleeli peittää. Joissain tapauksissa se ei kuitenkaan luo koiraan täydellistä mustaa sävyä, vaan soopeli puskee väristä läpi. Väritys on saanut nimensä englanninkielen "seal" sanasta, joka tarkoittaa hyljettä. Taustalla on ajatus siitä, että seal-värisen koiran turkki vivahtaa kovasti hylkeen karvapeitteen väriin. Sama ilmiö on havaittavissa myös tan-kuvionnissa.

Muutaman kuukauden ikäinen musta seal

Eng: seal, seal white

Väritys pentuna

Sama koira aikuisena

Tämä K-lokus selittää siis sen, miksi meillä on niin paljon kaksivärisiä koiria; jokainen koiramme on joko trikki, tai kantaa trikkiä. Toki voi olla myös puhtaita soopeleita, mutta niiden osuus on varmasti vain muutaman prosentin luokkaa. Sinun mustavalkoiseksi on oikeasti trikki, sekä sinun red merle on oikeasti red merle tri. Toisaalta sinun sinivalkoinen voi olla oikeasti myös sinisoopeli.

Ja sitten hieman risteyttelyjä:

Pennut: B/B musta, 100% k^br/k^y brindle, kantaa villityyppiä: 100% a^y/a^t soopeli, kantaa trikkiä: 100%	Isä: B/B k^br/k^br a^y/a^y - musta brindle
Emo: B/B k^y/k^y a^t/a^t - musta tri	B/B k^br/k^y a^y/a^t

Pennut: B/b musta, kantaa ruskeaa: 50% b/b ruskea: 50% k^br/k^y brindle, kantaa villityyppiä: 50% k^y/k^y villityyppi: 50% a^y/a tri: 100%	Isä: b/b K/k^br a^t/a^t - punatrikki brindle (näyttäytyy kaksivärisenä)
Emo: B/b k^y/k^y a^t/a^t - musta tri, kantaa ruskeaa	B/b K/k^y a^t/a^t	b/b K/k^y a^t/a^t
	B/b k^br/k^y a^t/a^t	b/b k^br/k^y a^t/a^t
Pitkän päälle tämän tyyppisiä yhdistelmiä on Suomessa tehty muutama kappale. Pennuista noin puolet ovat trikkejä, ollen samalla myös brindlejä.

Pennut: B/B musta: 100% D/d normaali, kantaa diluutiota: 100% k^br/k^y brindle, kantaa villityyppiä: 50% k^y/k^y villityyppi: 50% a^y/a^t soopeli, kantaa trikkiä: 50% a^t/a^t tri: 50%	Isä: B/B d/d k^y/k^y a^t/a^t - sinitrikki
Emo: B/B D/D K/k^br a^y/a^t - musta brindle (näyttäytyy kaksivärisenä)	B/B D/d K/k^y a^y/a^t	B/B D/d K/k^y a^t/a^t
	B/B D/d k^br/k^y a^y/a^t	B/B D/d k^br/k^y a^t/a^t

Pennut: B/B musta: 50% B/b musta, kantaa ruskeaa: 50% D/d kantaa diluutiota: 100% K/K dominanttimusta: 25% K/k^y dominanttimusta, kantaa villityyppiä: 50% k^y/k^y villityyppi: 25%	Isä: B/B D/D K/k^y a^t/a^t - musta tri, kantaa villityyppiä, näyttäytyy kaksivärisenä.
Emo: B/b d/d K/k^y a^t/a^t - sininen tri, kantaa ruskeaa ja villityyppiä, näyttäytyy kaksivärisenä.	B/B D/d K/K a^t/a^t	B/b D/d K/K a^t/a^t
	B/B D/d K/k^y a^t/a^t	B/b D/d K/k^y a^t/a^t
	B/B D/d k^y/k^y a^t/a^t	B/b D/d k^y/k^y a^t/a^t

Pennut: B/b musta, kantaa ruskeaa: 50% b/b ruskea: 50% D/D normaali: 25% D/d kantaa diluutiota: 50% d/d diluutioitunut: 25% K/K dominanttimusta: 50% K/k^y dominanttimusta, kantaa villityyppiä: 50% a^t/a^t kolmivärinen: 100%	Isä: b/b D/d K/k^y a^t/a^t - ruskea tri, kantaa diluutiota ja villityyppiä, näyttäytyy kaksivärisenä
Emo: B/b D/d K/K a^t/a^t - musta tri, kantaa ruskeaa ja diluutiota, näyttäytyy kaksivärisenä	B/b D/D K/K a^t/a^t	B/b D/D K/k^y a^t/a^t
	B/b D/d K/K a^t/a^t	B/b D/d K/k^y a^t/a^t
	B/b d/d K/K a^t/a^t	B/b d/d K/k^y a^t/a^t
	b/b D/D K/K a^t/a^t	b/b D/D K/k^y a^t/a^t
	b/b D/d K/K a^t/a^t	b/b D/d K/k^y a^t/a^t
	b/b d/d K/K a^t/a^t	b/b d/d K/k^y a^t/a^t

M-lokus (eli merle M)

M^h > M > M^a > M^c > m

Vanha kansa tuntee merlen myös nimellä marmorointi. Tämä M-lokuksessa sijaitseva kuviointi on varsin tyypillinen paimenkoiraroduilla. Siniset tai moniväriset silmät ovat sallittuja ainoastaan merleillä.

Merle-väritys vaalentaa koiran pohjaväriä, jättäen siihen pigmentin värisiä laikkuja. Mustapigmenttinen koira haalistuu siis siniharmaaksi ja sillä on mustia laikkuja. Ruskeapigmenttinen koira haalistuu myös ja siihen jää pigmentin värisiä tummemman ruskeita laikkuja.

Merle on lokuksena helposti mutaatioituva, ja aina välistä tulee esiin linjoja, joissa on jonkin tietyntyyppistä merleä, mitä ei muissa linjoissa näy. Hiljattain on kuitenkin löydetty yksi uusi alleeli, M^c, kryptinen merle. Tämän lisäksi on löydetty alleelit M^a, atypical merle, sekä M^h, harlekiinimerle, joista kahta viimeistä ei ole vielä virallistettu, ja näin ollen niihin kannattaa suhtautua hieman varauksella ja pitää niitä enemmänkin modifikaattoreina.

Harlekiinimerle, tweed, M^h

Harlekiinimerle lienee huono nimitys, koska se menee helposti sekaisin mm tanskandogeilla esiintyvän harlekiini-värityksen kanssa,ja tämä niin sanottu paimenharlekiini on hyvin eri asia. Näin ollen tulen puhumaan harlekiinimerlestä sanalla tweed, mikä voineekin olla tutumpi värinimitys.

Tweed on tunnettu bordercolliella jo varsin kauan. Se on värityksenä hieman kysymysmerkki, ja se on oletettu olevan perusmerlen modifikoitunut muoto. Tämä lienee mahdollista, mutta on myös olemassa geenitestejä, jotka pystyvät testaamaan koiralta tätä mutaatiota. Voinee siis olla myös ajankysymys, koska se virallisesti löydetään.

Yhtä kaikki, tweed eroaa perusmerlestä siinä, että koiralla on hyvin vaalea pohjaväri, ja merleläiskät ovat suurempia ja yhtenäisempiä. Tämän lisäksi läiskissä on aina laajoja diluutioituneita kohtia. Koira on yleensä joko hyvin tumma, tai hyvin vaalea. Tumma koira on pääosin pigmentöitynyt, eli se on esimerkiksi isolta osin musta, mutta siinä on harmaita/ruskeita diluutioläiskiä, sekä valkoisia tai vaaleanharmaita läiskiä. Vaalea mustapigmenttinen koira taas on pääosin vaalea pohjaväriltään, ja sillä on jonkin verran mustia, harmaita ja ruskeita laikkuja.

Tweed siis muuttaa koiran pigmenttiväriä turkissa. Mustassa koirassa voi olla kaikkea ruskeaa sävyä, koska ruskea on itse asiassa mustan diluutio. Vaaleat läiskät rungossa ovat samaa vaaleaa väriä, mitä perusmerlen pohjaväri on. Yksi tai kaksi vaaleaa diluutioläiskää ei vielä tee koirasta tweedmerleä, vaan diluutioläiskiä on tweedissä useita, ja ne ovat laajoja ja monesti myös hyvin selkeärajaisia.

M^h on ryhmän dominoivin alleeli, ja se on samalla tapaa vaarallinen tuplana kuin perusmerle M. Näin ollen kahta tweediä ei pidä risteyttää keskenään.

musta harlekiini/tweed merle

blue harlequin/tweed merle

ruskea harlekiini/tweed merle

Dreadful Vixens Bellatrix Lestrange © Anni Strang

Merle, M

Merle on se perusmerle, jonka kaikki tietävät. Koira on pohjaväriltään pigmenttiään vaaleampi, ja sillä on pigmenttinsä värisiä läiskiä. Muutamia vaaleita diluutioläiskiä voi esiintyä.

(musta) Blue merle / blue merle bi, blue merle white

blue merle

(ruskea) Red merle / red merle bi, red merle white

Cabaroo Sunspun Snow © Hanne Oikarinen

Atypical merle, maltese merle, M^a

Atypical eli maltese eli muddy merle on omituinen, "sotkuinen" ja hyvin epäselvä merle, joka on lokuksen kolmanneksi dominoivin. Yleensä koiran pohjaväri on huomattavan tumma, mustapigmenttisellä siis hyvinkin tummahkoharmaa, ja merleläiskät eivät välttämättä näy ollenkaan koiran ollessa aikuinen. Koira näyttää jossain määrin sudenharmaalta, koska turkin eumelaniinipigmentin alueet ovat hyvin monivihvahteisen sävyiset. Aikuisesta koirasta ei välttämättä voida ollenkaan sanoa sen olevan merle, mutta pentuna koiralla on aina jossain päin runkoa tummempia pigmenttinsä värisi läiskiä, jotka iän myötä voivat siis kadota kokonaan.

Toisin kuin tweed ja perusmerle, maltese ei ole koiran terveydelle vaarallinen edes tuplana. Näin ollen maltesen voi risteyttää tweediin, perusmerleen, että toiseen malteseen. Tulee kuitenkin huomioida, että solujakautumisessa maltese voi mutaatioitua takaisin perusmerleksi, joten periaatteessa on kyllä mahdollista, että pentuihin ilmestyisi perustuplamerleä. Tällaisesta tapauksesta olisin huhuja kuullut.

Hypoteettisesti homotsygootti maltese näyttää samalta kuin perusmerle, mutta tätä ei ole vahvistettu, koska maltesen alleelia ei ole virallistettu, eli sen käyttäytymistä ei vielä varmasti tunneta.

atypical/maltese merle

sama koira pentuna

sama pentu, jonka merleläiskät on nuolella osoitettu

Kryptinen merle, M^c

Kryptinen merle on hauska merle, koska sitä ei näe koirasta päälle päin. Näin ollen koira voidaan geenitestata tuplamerleksi M^c/M^c, vaikka se näyttääkin ihan perinteseltä ei-merleltä. Ja jos sama koira geenitestataan firmalla, joka ei tunnista kuin vain perusmerlen M ja ei-merlen m, koira saa tulokseksi M/M, ja rumia katseita kanssaihmisiltä, kun on kehdattu tuplamerlejä tehdä!

Kryptisen merlen voi huoletta risteyttää kaikkiin muihin merle-alleeleihin, eikä jälkikasvussa ole minkäänlaista vahingollista tuplamerlemuotoa. Näin ollen jos koirasi on geenitestattu kyptiseksi merleksi, ole huoleti, voit yhä käyttää sitä ihailemaasi merle-urosta sille! Pieni varoitus on kuitenkin paikallaan; mainitsin jo aiemmin merlen olevan helposti mutaatioituva lokus, joten aina on mahdollista, että kryptinen merle mutaatioituu solujakautumisessa maltese-merkelsi, ihan kuten myös maltese voi mutaatioitua uudelleen. Catahoulanleopardikoirissa on kuitenkin vuosikymmeniä tehtyä maltese ja kryptinen merle risteytyksiä malteseen, perusmerleen ja tweediin ilman ongelmia.

Voidaan siis ajatella, että kryptinen merle on ei-merle. Mutta kannattaa silti muistaa merlen herkkä mutaatioituminen.

Perusmerle A- ja K-lokuksessa

(musta) Blue merle / blue merle bi, blue merle white

Vinkeän Valonnopeus © Helen Habte

(ruskea) Red merle / red merle bi, red merle white

Cabaroo Sunspun Snow © Hanne Oikarinen

blue merle bi - B/B M/m K/K

red merle bi - b/b M/m K/K

Diluutioitunut blue merle = slate merle

Something Like Exponential © Netta Kauppi

Diluutioitunut red merle = lilamerle

Eng: lilac merle bi, lilac merle

slate merle - B/B d/d K/K

lilamerle - b/b d/d K/K

(musta) Blue merle kolmivärinen / blue merle tricolor/tri

Valmis Tyson © Pauliina Havo

(ruskea) Red merle kolmivärinen / red merle tricolor/tri

red merle tri

blue merle tri - B/B M/m k^y/k^y a^t/a^t

red merle tri - b/b M/m k^y/k^y a^t/a^t

Diluutioitunut blue merle tri = slate merle tri

Eng: slate merle tri, blue tri merle

Diluutioitunut red merle tri = lilamerle tri

Eng: lilac merle tri, lilac tri merle

slate merle tri - B/B d/d k^y/k^y a^t/a^t

lilamerle tri - b/b d/d k^y/k^y a^t/a^t

(musta) Blue merle saddleback / satulakuvio

(ruskea) Red merle saddleback / satulakuvio

blue merle saddleback - B/B M/m k^y/k^y a^t/a^t

red merle saddleback - b/b M/m k^y/k^y a^t/a^t

En ole valitettavasti löytänyt kuvia slate merle saddlebackista enkä lilamerle saddlebackista, joten joudutte tyytymään vain siluettikuviin.

slate merle saddleback
slate merle satulakuvio - B/B d/d k^y/k^y a^t/a^t

lilac merle saddleback
lilamerle satulakuvio - b/b d/d k^y/k^y a^t/a^t

Mustasoopelimerle

Eng: blue sable merle, sable merle

Punasoopelimerle

Eng: red sable merle

blue sable merle - B/B M/m k^y/k^y a^y/a^y

red sable merle - b/b M/m k^y/k^y a^y/a^y

En ole valitettavasti löytänyt kuvia sinisoopelimerlestä enkä lilasoopelimerlestä, joten joudutte tyytymään vain siluettikuviin.

blue (slate) sable merle
sinisoopelimerle - B/B d/d k^y/k^y a^t/a^t

lilac sable merle
lilasoopelimerle - b/b d/d k^y/k^y a^t/a^t

Soopelissa merle ei välttämättä näy kovinkaan hyvin. Sikäli jos koiralla on paljon tummaa pigmenttiä karvojen kärjissä, läiskät voivat ollakin varsin hyvin esillä, kuten mustasoopelimerlellä. Sen sijaan jos tummaa pigmenttiä on karvoissa vain vähän, koirassa ei välttämättä edes näy läiskiä. Punasoopelimerlellä on juuri ja juuri havaittavia läiskiä kyljessä.

Merle on värinä erittäin helppo jalostaa, koska koira tarvitsee vain yhden M^h, M tai M^a-alleelin, jotta se näyttäytyisi merlenä. Näin ollen kun risteytetään merle-koira niin sanottuun "solid" eli ei-merleen koiraan, puolet pennuista on merlejä ja puolet eivät. Ei-merlet koirat ovat siis genotyypiltään M^c/M^c, M^c/m tai m/m, merlejä ovat kaikki muut, joiden ensimmäinen M-lokuksen alleeli on joko M^h, M tai M^a

M^h/M^h, tupla tweed merle, vaarallinen
M^h/M, tweed merle, vaarallinen
M^h/M^a, tweed merle
M^h/M^c, tweed merle
M^h/m, tweed merle

M/M, tuplamerle, vaarallinen
M/M^a, merle
M/M^c, merle.
M/m, merle.

M^a/M^a, tupla maltese merle
M^a/M^c, maltese merle
M^a/m, maltese merle

M^c/M^c, tupla kryptinen merle, ei-merle, "solid"
M^c/m, kryptinen merle, ei-merle, "solid"

m/m, ei-merle, "solid".

M^h ja M-merlen risteytys keskenään voi tuottaa homotsygoottimerlen M^h/M^h, M^h/M tai M/M. Merle homotsygoottina on terveydelle erittäin vaarallinen; pigmenttipuutoksinen pentu voi kuolla jo kohtuun, tai se voi syntyä silmättömänä, sokeana, kuurona tai muuten vammautuneena. On kuultu jopa peräaukon puuttumisesta. Tästä syystä Suomessa on kiellettyä risteyttää kaksi merlenväristä koiraa.

» Hyvin kehityshäiriöinen tuplamerle.
» Tällä koiralla ei ole silmiä, tai ne ovat hyvin pienet.
» Toinen silmäni on normaalin kokoinen, toinen pikkuriikkinen.

Pennut: B/B musta: 25% B/b musta, kantaa ruskeaa: 50% b/b ruskea: 25% M/m merle: 50% m/m normaali: 50%	Isä: B/b m/m - musta, kantaa ruskeaa.
Emo: B/b M/m - blue merle, kantaa ruskeaa.	B/B M/m	B/b M/m
	B/b m/m	b/b m/m
	B/B m/m	b/b M/m

Pennut: B/b musta, kantaa ruskeaa: 50% b/b ruskea: 50% M/m merle: 50% m/m normaali: 50% a^y/a^t soopeli, kantaa kolmivärisyyttä: 50% a^t/a^t kolmivärinen: 50%	Isä: b/b m/m a^t/a^t - ruskea kolmivärinen
Emo: B/b M/m a^y/a^t - blue merle soopeli, kantaa ruskeaa ja kolmivärisyyttä	B/b M/m a^y/a^t	B/b M/m a^t/a^t
	b/b M/m a^y/a^t	b/b M/m a^t/a^t
	B/b m/m a^y/a^t	B/b m/m a^t/a^t
	b/b m/m a^y/a^t	b/b m/m a^t/a^t

Pennut: B/b musta, kantaa ruskeaa: 50% b/b ruskea: 50% M/M homotsygoottimerle: 25% M/m merle: 50% m/m normaali: 25%	Isä: b/b M/m - red merle
Emo: B/b M/m - blue merle, kantaa ruskeaa.	B/b M/M	b/b M/M
	B/b M/n	b/b M/m
	B/b m/m	b/b m/m
Yllä esitetty yhdistelmä tuottaa 25% todennäköisyydellä homotsygoottimerleä. Tällöin koira on saanut kummaltakin vanhemmalta M-alleelin ja sen värityksessä on yleensä huomattava määrä valkoista.

Pennut: M^a/M^a tuplamaltese: 25% M^a/M^c maltese, kantaa kryptistä merleä: 25% M^a/m maltese, kantaa normaalia: 25% M^c/m, kryptinen merle, kantaa normaali: 25%	Isä: M^a/m - maltese merle
Emo: M^a/M^c - maltese merle, kantaa kryptistä merleä	M^a/M^a	M^a/m
	M^a/m^c	M^c/m

Pennut: M^h/M^a tweed, kantaa maltesea: 25% M^h/M^a tweed, kantaa normaalia: 25% M^a/m maltese, kantaa normaalia: 25% m/m, normaali: 25%	Isä: M^a/m - maltese merle
Emo: M^h/m - tweed merle	M^h/M^a	M^h/m
	M^a/m	m/m

Pennut: B/b musta, kantaa ruskeaa: 50% b/b ruskea: 50% M/m merle: 50% m/m normaali: 50% D/D normaali: 25% D/d kantaa diluutiota: 50% d/d diluutioitunut: 25% a^t/a^t kolmivärinen: 100%	Isä: b/b M/m D/d a^t/a^t - ruskea merle tri, kantaa diluutiota.
Emo: B/b m/m D/d a^t/a^t - musta tri, kantaa ruskeaa ja diluutiota.	B/b M/m D/D a^t/a^t	B/b m/m D/d a^t/a^t
	B/b M/m D/d a^t/a^t	B/b m/m d/d a^t/a^t
	b/b M/m D/D a^t/a^t	b/b m/m D/d a^t/a^t
	b/b M/m D/d a^t/a^t	b/b m/m d/d a^t/a^t
	B/b M/m d/d a^t/a^t	b/b M/m d/d a^t/a^t
	B/b m/m D/D a^t/a^t	b/b m/m D/D a^t/a^t

Pennut: B/b musta, kantaa ruskeaa: 50% b/b ruskea: 50% D/D normaali: 50% D/d kantaa diluutiota: 50% M/m merle: 50% m/m normaali: 50% k^y/k^y villityyppi: 100% a^y/a^t soopeli, kantaa kolmivärisyyttä: 50% a^t/a^t kolmivärinen: 50%	Isä: B/b D/D M/m k^y/k^y a^t/a^t - blue merle tri, kantaa ruskeaa
Emo: b/b D/d m/m k^y/k^y a^y/a^t - punasoopeli, kantaa diluutiota ja trikkiä	B/b D/D M/m a^y/a^t	B/b D/D M/m a^t/a^t
	B/b D/d M/m a^y/a^t	B/b D/d M/m a^t/a^t
	B/b D/D m/m a^y/a^t	B/b D/D m/m a^t/a^t
	B/b D/d m/m a^y/a^t	B/b D/d m/m a^t/a^t
	b/b D/D M/m a^y/a^t	b/b D/D M/m a^t/a^t
	b/b D/d M/m a^y/a^t	b/b D/d M/m a^t/a^t
	b/b D/D m/m a^y/a^t	b/b D/D m/m a^t/a^t
	b/b D/d m/m a^y/a^t	b/b D/d m/m a^t/a^t

Pennut: B/b musta, kantaa ruskeaa: 100% M/m merle: 50% m/m normaali: 50% D/d kantaa diluutiota: 50% d/d diluutioitunut: 50% K/k^y dominanttimusta, kantaa villityyppiä: 50% k^y/k^y villityyppi: 50% a^t/a^t kolmivärinen: 100%	Isä: B/B M/m d/d k^y/k^y a^t/a^t - slate merle tri
Emo: b/b m/m D/d K/k^y a^t/a^t - ruskea tri, kantaa diluutiota ja villityyppiä, näyttäytyy kaksivärisenä.	B/b M/m D/d K/k^y a^t/a^t	B/b M/m D/d k^y/k^y a^t/a^t
	B/b M/m d/d K/k^y a^t/a^t	B/b M/m d/d k^y/k^y a^t/a^t
	B/b m/m D/d K/k^y a^t/a^t	B/b m/m D/d k^y/k^y a^t/a^t
	B/b m/m d/d K/k^y a^t/a^t	B/b m/m d/d k^y/k^y a^t/a^t

Australianpunainen, punainen, kulta, keltainen (e/e) ja maski e^m

E > e ^m > e

Lähdetään tällä kertaa takaperin liikkeelle ja käydään ensin e-alleeli läpi.

Australianpunainen, e

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Australianpunaista "golden" tavataan valtaosaksi näyttelylinjaisilla koirilla. Jostain syystä se on työlinjaisilla harvinainen, vaan ei täysin mahdoton. Australianpunaisen perusominaisuuksiin kuuluu peittää koiran todellinen väri alleen, eli se estää A-, K- ja M-lokuksen ilmenemisen. Koska värissä ei ole eumelaniinia, sen värikirjo on valkoisesta kuparinpunaiseen, muttei koskaan mustasävyinen. Kyseessä on resessiivinen väritys, joten ollakseen australianpunainen koira tarvitsee kummaltakin vanhemmaltaan e-alleelin, eli sen tulee olla homotsygootti.

A-lokuksen ilmenemisen estäminen tarkoittaa sitä, ettei soopeli, kolmivärinen (tai riista) näytä siltä miltä pitäisi, vaan koira on kokonaan oranssi. Sama koskee K-lokuksessa ilmenevää brindleä sekä M-lokuksessa olevaa merleä; koirassa ei näy raidoitusta eikä merlen marmorointiläiskiä. Sillä kuitenkin voi olla marmoroidut merle-silmät.

Mistä sitten erottaa australianpunaisen ruskeasta tai soopelista koirasta? Soopelilla koiralla on siis jossain kohta eumelaniinipigmenttinsä värisiä karvoja. Sikäli jos koira on "clear sable", voi toki olla ettei sillä näy missään varjostusta. Silloin väriä ei voi päätellä muuten kuin sukutaulusta. Ruskea koira taas ei ole koskaan tässä rodussa oranssi.

Australianpunainen peittää toki koiran todellisen värin alleen, mutta koiran eumelaniinipigmentti säilyy. Näin ollen mustapigmenttisen koiran silmänympärystät, suupielet ja anturat ovat mustat. Ruskeapigmenttisen koiran vastaavasti ruskeat, sinipigmenttisen siniharmaat ja lilapigmenttisen roosat. Kirsusta väriä ei välttämättä voi päätellä, koska australianpunaisilla koirilla on hyvin usein punertava "possunenä", jonka keskellä menee tummempi juova. Näin koiran kirsu voi näyttää ruskealta, vaikka sen huulet ovat esimerkiksi mustat (eli koiran pigmentti on musta).

Eng: golden, red, ee-red

Maski, e^m

Muistamme yhä, että australianpunainen on feomelaniinia, mikä on sama asia kuin soopelin pohja tai tan-merkit. Muistamme myös, että K-lokuksessa on tiikeriraitaa luova k^br-alleeli, joka yhdessä soopelin tai tan-kuvioinnin kanssa luo turkin feomelaniiniin (australianpunainen, soopeli, tan) eumelaniinipigmentin (musta, ruskea, sininen, lila) värisiä raitoja.

Maski toimii samalla tavalla kuin k^br. Se tosin ei luo koiraan raitoja, vaan nimensä mukaisesti mustan (tai muun eumelaniinipigmentin värisen) maskin koiran kuonon ympärille. Maski voi olla hyvin niukka ja olla vain suupielien ympärillä, tai sitten se voi olla erittäin laaja ja ulottua koko koiran naaman yli aina rintaan ja tassuihin asti. Esimerkkirotuna belgianpaimenkoira malinois.

Yleensä maskia on jonkin verran kuonon ympärillä, usein myös hieman silmien ympäristössä. Kolmivärisillä koirilla se voi peittää osittain tai kokonaan naaman tan-kuvioinnit. Kaksivärisillä koirilla maskia ei näy samasta syystä, miksei raitojakaan näy - maski on samaa pigmenttiä kuin koiran muukin värillinen alue.

Tällä mustasoopelilla on pieni maski huulien ympärillä

Tällä musta trikillä on puolestaan todella suuri maski, ja tan näkyy vain pienenä läiskänä poskessa.

E/E, "normaali". A-, K- ja M-lokus näkyvät normaalisti.
E/e^m, "normaali". A-, K- ja M-lokus näkyvät normaalisti, kantaa maskia
E/e, "normaali". A-, K- ja M-lokus näkyvät normaalisti, kantaa australianpunaista.
e^m/e^m, "normaali". A-, K- ja M-lokus näkyvät normaalisti, koiralla on maski
e^m/e, "normaali". A-, K- ja M-lokus näkyvät normaalisti, koiralla on maski, kantaa australianpunaista
e/e, australianpunainen.

Seuraavissa risteytysesimerkeissä australianpunaisesta puhutaan sanalla kulta. Tämä johtuu siitä, että sanana australianpunainen on vähän turhan pitkä taulukkoon.

Pennut: B/B musta: 50% B/b musta, kantaa ruskeaa: 50% E/e kantaa kultaa: 100%	Isä: B/B e/e - musta kulta
Emo: B/b E/E - musta, kantaa ruskeaa	B/b E/e	B/B E/e

Pennut: B/b musta, kantaa ruskeaa: 50% b/b ruskea: 50% E/e kantaa kultaa: 50% e/e kulta: 50% K/k^y dominanttimusta, kantaa villityyppiä: 50% k^y/k^y villityyppi: 50% a^t/a^t kolmivärinen: 100%	Isä: b/b E/e k^y/k^y a^t/a^t - ruskea tri, kantaa kultaa.
Emo: B/b e/e K/k^y a^t/a^t - musta kulta tri, kantaa ruskeaa, näyttäytyy kaksivärisenä.	B/b E/e K/k^y a^t/a^t	b/b E/e k^y/k^y a^t/a^t
	B/b e/e K/k^y a^t/a^t	B/b e/e k^y/k^y a^t/a^t
	b/b E/e K/k^y a^t/a^t	b/b E/e k^y/k^y a^t/a^t
	b/b e/e K/k^y a^t/a^t	b/b e/e k^y/k^y a^t/a^t
Kuten huomaamme, pentu 3. on musta kulta dominanttimusta kolmivärinen, pentu 4. musta kulta kolmivärinen, pentu 7. ruskea kulta dominanttimusta kolmivärinen ja pentu 8. ruskea kulta kolmivärinen. Sukutaulussa on kuitenkin näistä huolimatta kaksivärisen oranssin koiran kuvat. Todellisuudessa pennut ovat mustia ja ruskeita, kaksi- ja kolmivärisiä, mutta e-lokus homotsygoottina saa koiran näyttämään aina kaksiväriseltä oranssilta.

Pennut: B/B musta: 100% D/d kantaa diluutiota: 100% M/m merle: 50% m/m normaali: 50% E/e kantaa kultaa: 100% a^t/a tri, kantaa kaksivärisyyttä: 100%	Isä: b/b d/d M/m E/E k^y/k^y a^t/a^t - lilac merle tri
Emo: B/B D/D m/m e/e K/K a^t/a^t - musta kulta tri, näyttäytyy kaksivärisenä	B/b D/d M/m E/e K/k^y a^t/a^t	B/b D/d m/m E/e K/k^y a^t/a^t
Toisinaan vanhempien perusteella voisi odottaa varsinaista sateenkaaripentuetta. Toisin kuitenkin voi käydä, jos vanhemmat eivät kanna resessiivisiä alleeleja. Sen sijaan pennut itsessään kantavat nyt ruskeaa, diluutiota, kultaa ja villityyppiä, joten ne tulevat tulevaisuudessaan jättämään oletettavasti laajempaa värikirjoa.

Pennut: B/b musta, kantaa ruskeaa: 50% b/b ruskea: 50% E/e kantaa kultaa: 100% a^y/a^t soopeli, kantaa kolmivärisyyttä: 50% a^t/a^t kolmivärinen: 50%	Isä: B/b E/E a^y/a^t - mustasoopeli, kantaa ruskeaa ja kolmivärisyyttä.
Emo: b/b e/e a^t/a^t - ruskea kulta kolmivärinen	B/b E/e a^y/a^t	b/b E/e a^y/a^t
Emo: b/b e/e a^t/a^t - ruskea kulta kolmivärinen	B/b E/e a^t/a^t	b/b E/e a^t/a^t

Pennut: B/B musta: 100% E/e kantaa kultaa: 50% e/e kulta: 50% M/m merle: 50% m/m normaali: 50% a^t/a^t kolmivärinen: 100%	Isä: B/B E/e M/m a^t/a^t - blue merle tri, kantaa kultaa.
Emo: B/B E/e m/m a^t/a^t - musta tri, kantaa kultaa.	B/B E/E M/m a^t/a^t	B/B E/E m/m a^t/a^t
	B/B E/e M/m a^t/a^t	B/B E/e m/m a^t/a^t
	B/B e/e M/m a^t/a^t	B/B e/e m/m a^t/a^t

S-lokus (eli valkotekijät)

S > sⁱ > s^p > s^w

Kaikki bordercolliet ovat melkeinpä poikkeuksetta jollain tapaa valkotekijöitä, ja yleisin valkotekijä on "irish", eli irlanninkirjava. Rodussamme on tapana puhua valkotekijästä silloin, kun tarkoitetaan tekijää "piebald", eli lehmänkirjava, jossa valkoinen väritys nousee mm. takajaloissa yli polvien. Harvinaisin valkotekijäkuviointi vaikuttanee olevan "extreme piebald", jolle meillä ei edes ole suomenkielistä termiä, mutta voinemme kutsua siitä äärimmäiseksi valko-/lehmänkirjavaksi. Tällöin koiralla on pigmenttiä vain päässä ja selässä, toisinaan ei niissäkään.

Seuraavaksi esitetty ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. Nämä ovat oletuksia ja hypoteesejä, koska ainoastaan S ja s^p -allelit on pystytty todistamaan. Vahvoja oletuksia on, että s^w kuuluisi myös S-lokukseen. Sen sijaan on heitetty veikkauksia, että sⁱ-alleeli voi olla jopa omassa lokuksessaan. Suhtautukaa siis tähän lokukseen hieman epäillen!

Ja jottei kenellekään tule paha mieli, siluettikoiramme on tällä kertaa vihreä.

S-alleeli on kaikkein dominoivin ja aiheuttaa kokoväritystä, eli koira on ns. "solid". Tätä meidän rodussamme esiintyy vain ääriharvoin, mutta esiintyy kuitenkin! Koko väritteiseksi lasketaan myös sellainen koira, jolla on pieni täplä rinnassa ja/tai valkoisia karvoja varpaissa.

Kokovärinen sininen

Sama koira, vain pieni valkoinen täplä rinnassa

sinivalkoinen, solid - B/B d/d S/s^{i

Tunnen tämän koiran, eikä se siis ole kelpie :D}

sⁱ-alleelin ollessa koiran S-lokuksessa dominoivassa asemassa, koira on "perinteisesti" kuviointunut. Tämän alleelin ollessa toiseksi dominoivin koko sarjasta, ei siis liene ihmekään, että tämä valkotekijä on niin yleinen (sen lisäksi, että se on myös halutuin).

Ruskea kolmivärinen irlanninkirjava

Ruskeavalkoinen irlanninkirjava

Punasoopeli irlanninkirjava

irish - sⁱ/sⁱ

Hyvin niukat valkoiset merkit.

irish - sⁱ/sⁱ

Klassinen irlanninkirjava

irish - sⁱ/s^p

Laajahkot valkoiset merkit, takamuksen yllä valkoinen läntti, joka kielii lehmänkirjavan kantajuudesta.

s^p-alleeli tuottaa koiraan jo laajempaa valkoista väriä. Eräät lähteet sanovat valkoisen määrän olevan välillä 30% - 80%. Eipä ole tarpeen kummastella, miksi kuvioinnista käytetään nimitystä lehmänkirjava!.

Mustavalkoinen lehmänkirjava

piebald - s^p/s^p

Pään toinen puoli valkoinen, erittäin laaja valkoinen kaulus.

piebald - s^p/s^p

Isoja pigmenttiläiskiä valkoisella pohjalla.

s^w-alleeli ollessa homotsygoottina, valkoisen värin määrä on koirassa 20% tai allekin. Väriä sijaitsee useinmiten korvien ympärillä ja lanteella laikkuna. Tätä väritystä kannattaa karsastaa kuin ruttoa, koska pigmentitön alue leviää helposti korviin ja silmiin, ja se voi tällöin aiheuttaa kuuroutta ja sokeutta. Onneksi äärimmäinen valkokirjavuus on kaikkein resessiivisin alleeli.

Mustavalkoinen äärimmäinen valkokirjo

Musta kolmivärinen äärimmäinen valkokirjo

extreme piebald - s^w/s^w

Väritystä vain päässä.

extreme piebald - s^w/s^w

Väritystä vain päässä, myös alaselässä pari pientä läiskää.

Eli:

S/S, kokovärinen.
S/ⁱ, täysvärinen, kantaa irlanninkirjavaa.
sⁱ/sⁱ, irlanninkirjava.
sⁱ/s^p, irlanninkirjava, kantaa lehmänkirjavaa.
s^p/s^w, lehmänkirjava, kantaa äärimmäistä valkokirjoa.
s^w/s^w, äärimmäinen valkokirjo.

Ja lyhyt risteyttely:

Pennut: sⁱ/sⁱ irlanninkirjava: 50% sⁱ/s^p irlanninkirjava, kantaa lehmänkirjavaa: 50%	Isä: sⁱ/sⁱ - irlanninkirjava
Emo: sⁱ/s^p - irlanninkirjava, kantaa lehmänkirjavaa	sⁱ/sⁱ	sⁱ/s^p

Pennut: sⁱ/s^p irlanninkirjava, kantaa lehmänkirjavaa: 25% sⁱ/s^w irlanninkirjava, kantaa äärimmäistä valkokirjoa: 25% s^p/s^p lehmänkirjava: 25% s^p/s^w lehmänkirjava, kantaa äärimmäistä valkokirjoa: 25%	Isä: s^p/s^w - lehmänkirjava, kantaa äärimmäistä valkokirjoa
Emo: sⁱ/s^p - irlanninkirjava, kantaa lehmänkirjavaa	sⁱ/s^p	sⁱ/s^w
Emo: sⁱ/s^p - irlanninkirjava, kantaa lehmänkirjavaa	s^p/s^p	s^p/s^w

Pennut: sⁱ/sⁱ irlanninkirjava: 50% sⁱ/s^p irlanninkirjava, kantaa lehmänkirjavaa: 50%	Isä: s^w/s^w - äärimmäinen valkokirjo
Emo: S/sⁱ - kokovärinen, kantaa irlanninkirjavaa	S/s^w	sⁱ/s^w
Jos totta puhutaan, S/s^w tuskin näyttäytyy kokovärisenä, vaan pikemminkin niin sanottuna pseudoirlanninkirjavana. Tällöin se voi näyttää irlanninkirjavalta, mutta on kuitenkin geneettisesti kokovärinen, kantaen lehmänkirjavaa. Sama juttu on myös irlanninkirjavassa, joka kantaa lehmänkirjavaa - valkoiset merkit voivat olla huomattavasti laajemmat kuin mitä klassinen irlanninkirjava olisi. Lyhyesti ilmastuna, myös valkoisen kannetut alleelit voivat tulla läpi samaan tapaan kuin A-lokuksessa.

T-lokus (eli täplikkyys, mottled)

T > t^r > t

Rodulla esiintyy hyvin usein pilkutusta kehon valkoisissa osissa. Tätä pilkutusta kutsutaan nimikkeellä mottled, joissain tapauksissa myös ticked. Mottledilla koiralla on pigmentin ja pohjakuvion (eli mustavalkoisilla mustia, soopeleilla soopelivärisiä, merlellä merlettyneitä jne) värisiä pieniä pisteitä enemmän tai vähemmän valkoisissa merkeissään. Normaalisti koiran kuono ja raajojen alaosat pilkuttuvat ensin, voimakkaammissa pilkutuksissa myös rinnassa, hännässä ja rungossa olevissa valkoisissa läiskissä voi olla pilkkuja.

Lokuksen dominoivin alleelia on T, mikä antaa koiralle täplät jo heterotsygoottina. Tällöin koiran kuono ja raajojen alaosa ovat pilkuttuneet, mutta pilkutusta voi olla ihan missä tahansa valkoisessa osaa. Pilkutus vaan aina "lähtee" koiran ääripäistä, häntää jostain syystä lukuunottamatta. Homotsygoottina T/T pilkutus on runsaampaa ja todennäköisemmin sitä löytyy myös rinnasta ja kauluksesta.

Seuraava alleeli on t^r, roan. Tulee kuitenkin huomata, ettei roanin sijaintia tiedetä vielä varmasti; se voi olla joko täysin oma lokuksensa, tai alleeli ei välttämättä sijoitu oletettuun paikkaan. Seuraavaksi esitetty ei siis ole tutkittua tietoa. Kun koiralla on roan dominoivana alleelila, sen pilkutus on niin runsasta varsinkin kuonossa ja raajoissa, etteivät pilkut ole enää selvärajaisia, eikä koiran pohjaväri ole puhdas valkoinen. Homotsygoottina roanin runsaus leviää myös kuonoa ja raajoja pidemmälle. Esimerkkirotuna australiankarjakoirat ovat homotsygoottiroaneja.

Resessiivein alleeli on t, ei pilkkuja. Koira tarvitsee kaksi t-alleelia, jotta se olisi täysin pilkuton.

Punasoopeli mottled

Lievä kuviointi, T/t

Mustavalkoinen roan

Voimakas kuviointi, t^r/t^r

Lilavalkoinen

Ei täpliä, t/t

T/T, voimakas pilkutus.
T/t^r, voimakas pilkutus, mahdollisesti erittäin voimakas.
T/t, pilkutus.
t^r/t^r, supererittäin voimakas pilkutus, näkyy parhaiten jos runkokin on täplien peitossa
t^r/t, erittäin voimakas pikutus.
t/t, ei pilkutusta.

L-lokus (eli turkin pituus)

L > l

Karvanpituus tuntuu olevan monelle ihmetystä aiheuttava asia. Se on kieltämättä jännä, koska karvanpituudessa näkyy ehkä kaikkein parhaiten modifikaattoreiden vaikutus.

Geneettisesti koira joko on pitkäkarvainen tai ei. Ei ole välimuotoa "medium" tai "puolipitkäkarvainen". Nämä ovat termejä, jotka olemme keksineet kuvaamaan tiettyä modifikaattoria. Lyhyesti: koira on joko pitkäkarvainen, tai lyhytkarvainen. Ne eroaa sillä, että koiralla joko on pitkäkarva, tai sillä on lyhytkarva!

Mutta totta puhuakseni, on oikeasti todella hankala joskus sanoa, onko koira pitkä- vai lyhytkarvainen. Hyvä perussääntö kuitenkin on olemassa; jos koiralla on haituvia etujalkojen takaosissa ja hännässä hapsuja, se on pitkäkarvainen. Jos siis koira on tiputtanut kaiken pohjavillan tai sillä ei sitä ole, ja se on täysin sileäkarvainen rungosta ja päästä ja ehkä jopa hännästään, mutta sillä on etujalkojen takaosissa hapsuja, se on kaikesta huolimatta pitkäkarvainen. Jos taas koiralla on varsin pöyheä, runsaahko pohjavilla ja pystyssä oleva turkki, mutta sillä ei ole hapsuja etujalkojen takaosassa, se on lyhytkarvainen. Tällöin sillä vaan on runsas pohjavilla, joka tekee vaikutelman pitkästä karvasta. Hyvänä esimerkkinä mm arktiset metsästyspystykorvat, kuten suomenpystykorva ja norjanharmaa.

L-alleeli on ryhmän dominoivin ja tekee koirasta lyhytkarvaisen jo yhden alleelin voimin. Tuplana L/L koira voinee olla vielä hieman sileämpikarvaisempi; etujalkojen takaosat, housukarvoitus, kaulus ja häntä voivat olla vielä vähän lyhyemmät, vaikkei ne yksittäisellä L-alleelilla hapsuiset olisikaan.

l-aleeli tarvitaan siis homotsygoottina, jotta koira olisi pitkäkarvainen. Tästä päästään siis siihen, että kaksi pitkäkarvaista saa vain pitkäkarvaisia pentuja. Jos siis kahdelle pitkäkarvaiselle syntyy lyhytkarvaisia pentuja, on joku muu uros päässyt väliin.

Mustavalkoinen, lk

Lyhytkarvainen

Mustavalkoinen, pk

Pitkäkarvainen, l/l

L/L, lyhytkarvainen.
L/l, lyhytkarvainen, kantaa pitkäkarvaa
l/l, pitkäkarvainen.

I-lokus (eli intensiivisyys)

ei tunnettua alleelijärjestystä

On esitetty teoria, että feomelaniinilla olisi oma laimentava lokus, I, eli intesiivisyys. Tämä on tosiaan teoria, eikä sitä ole voitu osoittaa vielä todeksi, mutta vahvoja näyttöjä lokuksen olemassaoloon kuitenkin löytyy.

Aiemmin oletettiin, että feomelaniiniin vaikuttava lokus olisi C-lokus, mikä liitetään albinismiin, mutta nyttemin on voitu osoittaa, ettei albinismi ja diluutioituva feomelaniini liity toisiinsa mitenkään.

Lyhyenä kertauksena: feomelaniini on koiran vaaleanruskeat osat. Tämä kattaa siis tan-merkit, soopelin sekä australianpunaisen. Näin ollen I-lokus vaikuttaa vain näihin vaaleisiin osiin, eikä sen voimakkuus tai heikkous liity mitenkään koiran pigmenttiin, joka taas vuodostaan on eumelaniinia.

I-lokus on vielä varsin vierasta maaperää, eikä sen dominanssijärjestystä tunneta. Voi myös olla, ettei järjestystä edes ole, vaan lokus toimii pelkästään modifikaattoreiden voimalla. Tässä lokuksessa myös näkee erinomaisesti modifikaattoreiden merkityksen; koira itsessään tai sen merkit voivat olla mitä tahansa voimakkaasta punaruskeasta vitivalkoiseen. Intensiivisyys voi vivahtaa myös harmaaseen, tästä esimerkkinä sudenharmaa väritys vaikkapa norjanharmaalla tai keeshondilla.

Ainut mitä voidaan intensiivisyydestä suht varmaksi sanoa, niin sen periytyvyys. Jos risteytetään kaksi koiraa, joilla on hallakat tan-merkit, pentujen tan-merkit ovat todennäköisesti myös hallakoita. Jos taas risteytetään kaksi voimakasta punaista, myös pentujen merkit ovat usein voimakkaita punaisia. Mutta jos risteytään puna- ja hallakkamerkkinen keskenään. pennut voivat olla mitä tahansa. Jonkinlaista periytyvyyden kaavaa I-lokus siis noudattaa, ja ehkä joskus vielä selviää millaista.

A^t-alleelissa

Musta tri

Vaaleahko feomelaniini

Musta tri

Punertava feomelaniini

A^y-alleelissa

Musta soopeli

Vaaleahko feomelaniini

Punasoopeli

Punertava feomelaniini

e-alleelissa

Australianpunainen

Vaaleahko feomelaniini

Australianpunainen

Punertava feomelaniini

Bordercollien värigenetiikkasivusto

Keskeiset termit

Eumelaniinipigmentti (B & b)

A-lokus (eli soopeli ay, riista aw ja kolmivärisyys at)

Soopeli (ay)

Riista, aw

Kolmivärisyys, at

Satulakuvio, saddleback

D-lokus (eli diluutio, haalennusgeeni D)

K-lokus, dominanttimusta (K), brindle (kbr) ja yellow (villityyppi) (ky)

Dominanttimusta, K

Brindle (tiikeriraita), kbr

Villityyppi, ky

Seal, karhunmusta

M-lokus (eli merle M)

Harlekiinimerle, tweed, Mh

Merle, M

Atypical merle, maltese merle, Ma

Kryptinen merle, Mc

Perusmerle A- ja K-lokuksessa

Australianpunainen, punainen, kulta, keltainen (e/e) ja maski em

Australianpunainen, e

Maski, em

S-lokus (eli valkotekijät)

T-lokus (eli täplikkyys, mottled)

L-lokus (eli turkin pituus)

I-lokus (eli intensiivisyys)

At-alleelissa

Ay-alleelissa

e-alleelissa

A-lokus (eli soopeli a^y, riista a^w ja kolmivärisyys a^t)

Soopeli (a^y)

Riista, a^w

Kolmivärisyys, a^t

K-lokus, dominanttimusta (K), brindle (k^br) ja yellow (villityyppi) (k^y)

Brindle (tiikeriraita), k^br

Villityyppi, k^y

Harlekiinimerle, tweed, M^h

Atypical merle, maltese merle, M^a

Kryptinen merle, M^c

Australianpunainen, punainen, kulta, keltainen (e/e) ja maski e^m

Maski, e^m

A^t-alleelissa

A^y-alleelissa